Uutismedioiden Luottamus&Maine 2026: STT on Suomen luotetuin media

Reputation and Trust Analytics tutki kansalaisten luottamusta uutismedioita kohtaan alkukesästä 2026. Tutkimuksessa mitattiin luottamusta suurimpia suomalaisia ja ruotsalaisia medioita sekä Britannian BBC:tä kohtaan. Suomessa kansalaiset arvioivat luotettavimmaksi mediaksi tietotoimisto STT:n.

"Tutkimustulokset ovat Suomessa ja Ruotsissa hyvin samankaltaisia. Molemmissa maissa luotetuimpien medioiden kärjessä on perinteikäs uutistoimisto. Molemmilla uutistoimistoilla on yli sadan vuoden historia ja kriisejäkin kestävä vahva laatuleima, eikä kummallakaan ole samanlaista painetta klikkiotsikointiin kuin kaupallisella medialla. Niiden ympärillä ei myöskään käydä samanlaista politisoitunutta keskustelua kuin yleisradioyhtiöiden", toteaa Reputation and Trust Analyticsin toimitusjohtaja Harri Leinikka.

"On kiinnostavaa huomata, että suomalaisilla on poikkeuksellisen vahva luottamus STT:tä kohtaan tilanteessa, jossa tietotoimiston tulevaisuus on vaakalaudalla", jatkaa Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja Stefan Wallin.

Suomalaisten luottamus uutismedioita kohtaan

STT sai tutkimuksessa luottamusarvosanakseen 3,83 ja TT 3,60. Toiseksi luotettavimmaksi suomalaiset arvioivat uutismediakentän tuoreen tulokkaan Uuden Jutun, joka saavutti arvosanan 3,50.

"Uuden Jutun sijoittuminen heti kärkijoukkoon on merkittävä tulos. Se kertoo, että kansalaiset ovat valmiita antamaan luottamuksensa uudelle, tilaajarahoitteiselle ja mainoksettomalle medialle, joka panostaa syventävään journalismiin – vaikka toki näiden uusien tulokkaiden tunnettuus on matalammalla tasolla kuin pitkän linjan medioiden. Myös tämä yhdistää Suomea ja Ruotsia, jossa mediatulokas Kvartal pärjäsi Luottamus&Maine-mittauksessa heti alkumetreillään", Leinikka toteaa.

Kolmanneksi luotetuin uutismedia Suomessa oli Helsingin Sanomat pienellä erolla Yleisradioon. Niiden lisäksi kohtalaisen luottamuksen tasolle ylsi MTV3.

Luottamus&Maine-mallissa luottamus on hyvällä tasolla, jos organisaation saama arvosana on vähintään 3,50. Kohtalaisella tasolla luottamus on välillä 3,00–3,49, ja tätä matalampi luku kertoo heikosta luottamuksesta. Molemmat suomalaiset iltapäivälehdet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti, jäivät mittauksessa heikolle tasolle.

Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että medioiden saamaan luottamukseen ja kansalaisten sidosryhmätukeen vaikuttaa hinta-laatusuhteen lisäksi merkittävästi se, kuinka avoimena, läpinäkyvänä ja vastuullisena kansalaiset näkevät niiden toiminnan ja journalistiset prosessit.

Yleisradio luotetumpi kuin SVT – ja selvästi luotetumpi kuin BBC

Kansallisia yleisradioyhtiöitä vertailtaessa Yleisradio osoittautui luotetuimmaksi oman maansa kansalaisten keskuudessa arvosanalla 3,47. SVT ylsi arvosanaan 3,43, ja BBC jäi tasolle 3,00.

"BBC:n ja pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden välinen ero on merkittävä. Suomessa ja Ruotsissa kansalaiset kokevat vielä julkisen yleisradion omakseen. Britanniassa BBC on jo vuosikausia joutunut voimakkaaseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen ristituleen, ja toistuvat skandaalit ovat horjuttaneet tätä perusasetelmaa. Luottamus ei palaudu kampanjoilla, vaan teoilla ja ajalla", Wallin sanoo.

"Vaikka yleisradioyhtiöiden tilanne on pohjoismaisessa luottamusyhteiskunnassa vielä lähellä hyvää tasoa, ne kohtaavat todellisen haasteen tulevissa sukupolvissa", Leinikka lisää.

Näin tutkimme

Uutismedioiden Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää valittujen media-alan organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella Suomessa ja Ruotsissa 19.5.–5.6.2026, Britanniassa valtakunnallisen Luottamus&Maine-tutkimuskierroksen yhteydessä 13.5.–10.6.2026.

Organisaatioita arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa luottamusta organisaatiota kohtaan mitataan viisiportaisella arviointiasteikolla (1–5).

Tutkimukseen osallistui 1 885 vastaajaa Suomesta, 1 448 Ruotsista ja 2 074 Britanniasta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomessa ja Ruotsissa 18–74-vuotiaat, Britanniassa 15–65-vuotiaat kansalaiset valtakunnallisesti (Suomessa pois lukien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.  

Koko aineiston virhemarginaali on Suomessa korkeintaan noin 2,26, Ruotsissa 2,58 ja Britanniassa 2,15 prosenttiyksikköä suuntaansa.