Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin

Tampereen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyneiden kotona asuvien muistisairauteen sairastuneiden ihmisten psykososiaalisia tarpeita sairastuneiden itsensä ja heidän puolisoidensa kuvaamana. 

Tutkimuksessa tunnistettiin seitsemän keskeistä psykososiaalista tarvetta: tunnustetuksi tuleminen ja identiteetin huomiointi, turvallisuuden kokemus, rakkaus ja yhteenkuuluvuus, merkityksellinen tekeminen ja ilo, arjessa toimiminen ja toivo, elämänhallinta sekä tunteiden ilmaiseminen ja niiden hyväksytyksi tuleminen.

– Tutkimuksemme osoitti, että muistisairauteen sairastuneet ihmiset ovat hyvin tietoisia psykososiaalisista tarpeistaan, ilmaisevat niitä aktiivisesti ja vaativat niiden tunnustamista ja tukea tarpeiden täyttymiseen, kertoo väitöskirjatutkija Mari Heitto Tampereen yliopistosta.

Muistisairauteen sairastuneet ihmiset kaipaavat arvostavaa kohtelua, turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta säilyttää oma identiteettinsä arjen haasteista huolimatta. Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat tarvetta tulla kohdatuiksi yksilöinä, ei sairautensa kautta, ja jatkaa mielekkäitä roolejaan, ihmissuhteitaan ja harrastuksiaan. Turvallisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään korostuivat vahvasti. 

Tukea tarvitaan koko sairauden ajan

Tutkimus tunnisti psykososiaalisia tarpeita, joita ei juurikaan ole aiemmin nostettu esiin. Haastatellut muistisairauteen sairastuneet ihmiset esimerkiksi korostivat toivon merkitystä arjessa sekä tarvetta tulla aidosti kuulluksi ja emotionaalisesti ymmärretyksi. 

Tulokset myös korostavat, että psykososiaaliset tarpeet ovat dynaaminen, muuttuva ja tilannesidonnainen verkosto. Lisäksi ne näyttelevät tärkeää roolia sairauden eri vaiheissa. Siksi muistisairauteen sairastuneiden psykososiaalisten tarpeiden ja niissä tapahtuvien muutosten huomioinnin tulisi olla osa sairastuneiden kokonaisvaltaista tukea koko sairauden ajan. 

– Tietoisuus muistisairauteen sairastuneen ihmisen psykososiaalisista tarpeista, niiden tunnistaminen sekä pyrkimys aitoon ymmärrykseen ovat välttämättömiä lähtökohtia muistisairautta sairastavan ihmisen hyvinvoinnin tukemiselle, Heitto toteaa.

Viime vuosina muistisairauteen sairastuneiden ihmisten roolia tieteellisessä tutkimuksessa on korostettu yhä enemmän. Sairastuneiden omien kokemusten tutkiminen ja huomioiminen palvelujen kehittämisessä on keino vahvistaa laadukkaampia ja aidosti tarpeeseen vastaavia palvelurakenteita. 

Tutkimusartikkeli:

Heitto, M., Kulmala, J., Pirhonen, J. & Aaltonen, M. (2026). “I want everything to be discussed honestly” – home-dwelling people living with dementia negotiating their psychosocial needs. International Journal of Ageing and Later Life, 2026. doi: 10.3384/ijal.1652-8670.5984.