Päihdeongelmaiset sakko- ja lyhytaikaisvangit hyötyvät vankilan ulkopuolisesta kuntoutuksesta

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2021–2023 käynnissä olleen Sakkovankihankkeen vaikuttavuutta eli sitä, miten se vaikutti vankien rikolliseen käyttäytymiseen ja millainen kuntoutuksellinen kokemus päihdekuntoutus vankilan ulkopuolella oli. Ulkopuolinen sijoitus tarkoittaa sitä, että vanki sijoitetaan lyhyeksi ajaksi vankilan ulkopuoliseen laitokseen päihdekuntoutusta tai muuta tavoitteellista hoitoa ja toimintaa varten. 

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten hanke vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin ja millaisia haasteita verkostomaiseen yhteistyöhön liittyi. Rikosseuraamuslaitos toteutti Sakkovankihankkeen yhteistyössä Ulosottolaitoksen, Vankiterveydenhuollon, hyvinvointialueiden sekä kuntoutuspalvelun tuottaneiden päihdehoitoyksiköiden kanssa. 

Päihdekuntoutuksessa olevien uusintarikollisuus oli muita ryhmiä alhaisempaa
 

Päihdekuntoutuksessa olevien uusintarikollisuus oli kokonaisuutena verrokkiryhmää alhaisempaa. Sijoituksen keskeyttäneet vangit uusivat rikoksia verrokkiryhmää ja päihdekuntoutuksen loppuun suorittaneita henkilöitä todennäköisemmin. 

Tutkimustulosten mukaan vankien ulkopuoliset sijoitukset päihdekuntoutukseen toimivat toimenpiteenä erityisen hyvin silloin, kun ne kohdistuivat tarkoituksenmukaisesti. 

Sakkovankihankkeessa pyrittiin päihdekuntoutukseen sijoittamaan erityisesti yhteiskunnan normaalipalveluihin huonosti kiinnittyneitä ja rikosasiassaan passiivisia tuomittuja. Heille haluttiin tarjota muutoksen mahdollisuuksia normaalia korkeammaksi arvioidusta keskeyttämis- ja uusimisriskistä huolimatta. 

Keskeisiksi irrottautumista tukeviksi tekijöiksi tunnistettiin päihdekuntoutuksen riittävä kesto, oikea-aikainen päihdeongelman käsittely sekä jatkohoitoryhmiin kiinnittyminen jo jakson aikana. 

Konkreettisten asioiden järjesteleminen on myös tärkeää 

Ulkopuolisen päihdekuntoutuksen onnistunut suorittaminen ei yksin taannut rikoksetonta elämää, vaan palvelujatkumoiden ja konkreettisten asioiden kuten asunnon järjestäminen kuntoutuksen aikana oli ratkaisevaa. 

 – Verkostomaisena yhteistyönä toteutettava ulkopuolinen päihdekuntoutus näyttäytyi toimivana kumppanuutena. Yhteistyön laatua kuitenkin rajoittivat yhteistyörakenteiden paikallinen vaihtelu sekä lyhyiden rangaistusten aiheuttama aikapaine, erikoistutkija Jukka Leinonen sanoo. 

Tutkimuksen painopiste oli moniongelmaisissa sakkovangeissa. Hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa heidän rikollisen toimintansa taustalla oleviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja terveydellisiin ongelmiin. 

Sakkovankihankkeen arviointi- ja vaikuttavuustutkimuksen loppuraportti 

Lisätietoja: 

Erikoistutkija Jukka Leinonen
puh. 029 56 88563
etunimi.sukunimi@om.fi