Irina Krohn: Tekoälyinvestointien suurin riski on ammatillisen identiteetin murros, ei teknologia

"Tekoälyn käyttöönotto nähdään edelleen ensisijaisesti teknologisena hankkeena. Huomio kohdistuu uusiin työkaluihin, prosesseihin ja tehokkuustavoitteisiin, vaikka samaan aikaan työn sisältö, asiantuntijaroolit ja osaamisvaatimukset muuttuvat merkittävästi", Krohn sanoo.

Kuullaksen organisaatiomuutoksen asiantuntija Jenni Demuksen mukaan tekoäly ei muuta ainoastaan työn tekemisen tapoja, vaan myös ihmisten suhdetta omaan työhönsä.

"Kun tekoäly alkaa tehdä tehtäviä, jotka aiemmin määrittelivät asiantuntijan osaamista, kyse ei ole vain työn organisoinnista. Samalla muuttuu myös käsitys omasta ammatillisesta roolista ja arvosta. Jos tätä muutosta ei tunnisteta, organisaatio voi menettää osan niistä hyödyistä, joita tekoälyinvestoinneilla tavoitellaan", Demus sanoo.

Tutkimusten mukaan kokemukset osaamisen tarpeettomaksi muuttumisesta ja autonomian vähenemisestä voivat haastaa työntekijän ammatillista identiteettiä ja heikentää sitoutumista muutokseen.

"Tekoälymurroksessa keskeinen haaste ei ole yksittäinen teknologinen muutos, vaan se, että työn tekeminen, osaaminen, ammatillinen identiteetti ja työn merkityksellisyyden kokemus eivät kehity samassa tahdissa. Jos näitä muutoksen tasoja ei johdeta yhdessä, syntyy helposti kitkaa, joka hidastaa muutosta ja heikentää sen vaikutuksia", Demus kuvaa.

Tekoälyaika vaatii uudenlaista johtamista

Kuullaksessa korostetaan, että yksi yleisimmistä virheistä on käsitellä tekoälyn käyttöönottoa kertaluonteisena IT-projektina. Todellisuudessa kyse on jatkuvasta muutoksesta, joka edellyttää uusien toimintatapojen lisäksi myös osaamisen ja roolien uudistumista.

Tutkimusten mukaan tekoäly ei useimmiten poista asiantuntijatyötä kokonaan, vaan muuttaa sen luonnetta. Rutiinitehtävien automatisoituessa korostuvat entistä enemmän ihmisten kyky tehdä harkintaa, ratkaista monimutkaisia ongelmia ja luoda merkitystä.

"Organisaatioissa, jotka onnistuvat tekoälymurroksessa, ei keskitytä pelkästään teknologian käyttöönottoon. Yhtä tärkeää on auttaa ihmisiä rakentamaan uusia osaamisia, rooleja ja käsitystä omasta merkityksestään muuttuvassa työssä. Kun ihmiset ymmärtävät, missä heidän inhimillinen lisäarvonsa syntyy myös tulevaisuudessa, uusien teknologioiden hyödyntäminen helpottuu merkittävästi", Krohn sanoo.

Kuullaksessa korostetaan, että tekoälyinvestointien todellinen arvo ei ratkea pelkästään teknologian laadulla, vaan sillä, kuinka onnistuneesti organisaatio kykenee johtamaan muutosta sen eri tasoilla.

"Tekoälyinvestointien suurin riski ei ole teknologian epäonnistuminen vaan kokemus oman osaamisen ja merkityksen heikkenemisestä, jota ei johdeta. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu organisaatioissa, joissa toiminta, osaaminen, ammatillinen identiteetti ja työn merkityksellisyys etenevät riittävän samassa tahdissa", Demus tiivistää.

Näin organisaatio ei ainoastaan saa enemmän hyötyä tekoälyinvestoinneistaan, vaan vahvistaa myös kykyään uudistua, oppia ja menestyä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Taustalla käytettyä tutkimusta

Ashraf, A., Min, Q. & Ashraf, A. 2026. A Moderated Mediation Model of AI-Driven Identity Threats and Employee Cyberloafing: The Role of AI-Inclusive Identity. European Journal of Investigation in Health, Psychology and Education.

Mirbabaie, M., Brünker, F., Möllmann, N.R.J. & Stieglitz, S. 2022. The Rise of Artificial Intelligence – Understanding the AI Identity Threat at the Workplace. Electronic Markets.

Srirahayu, D.P., Ekowati, D., Kusumaningtiyas, T., Anugrah, E.P., Sukma, A., Anwar, M. & Kamarudin, H.D. 2026. Evolving Roles of Information Professionals in the Artificial Intelligence Era: A Systematic Literature Review. Publications.