Avustuskriteerien mielivaltaisuus uhkaa kansalaisyhteiskuntaa

EETU ry pitää uusia kriteerejä ristiriitaisina ja tulkinnanvaraisina, jopa mielivaltaisina. Maanantaina 15.6. julkaistuissa avustuskriteereissä muun muassa rajataan avustusten ulkopuolelle järjestöjen sääntöihin perustuva vaikuttamistyö samoin kuin järjestöt, joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään. Toisaalta avustuksia halutaan suunnata entistä enemmän kohtaavaan työhön.

– Ovatko esimerkiksi eläkeläiset ja vanhukset ei-terveydellisperusteinen tausta- tai identiteettiryhmä, jota ei tarvitse tukea? Tai vaikkapa suomenruotsalaiset? Siitäkin huolimatta, että eläkeläisjärjestöissä tehdään paljon juuri terveyttä ja hyvinvointia edistävää kohtaavaa työtä jollaiseen avustuksia halutaan suunnata, kysyy EETU ry:n puheenjohtaja Matti Huutola.

EETU ry huomauttaa, että maamme sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä ja niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja valtava määrä vapaaehtoisia. Yksin eläkeläisjärjestöissä jäseniä on neljännesmiljoona ja kymmeniätuhansia vapaaehtoisia, jotka järjestävät ikäihmisten henkistä- ja fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. Monelle yksinäiselle vanhukselle oman eläkeläisyhdistyksen toiminta ja säännöllinen kohtaaminen vertaisten kanssa on ainoa henkireikä.

– Hyvinvointivaltiomme on vuosikymmeniä rakennettu vuoropuhelussa päätöksentekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Järjestöjen ennaltaehkäisevällä ja hyvinvointia edistävällä työllä on tärkeä merkitys julkisten palveluiden täydentäjänä. Maan hallituksen järjestömyönteisten voimien on nyt aika astua esiin ja estettävä järjestökentän tuhoaminen.

Järjestö muistuttaa myös sote-järjestöjen rahoitusjärjestelmän muutoksen tavoitteista, joiden lähtökohtana oli järjestöjen rahoituksen ennakoitavuus ja järjestöjen autonomia. Nyt mennään täysin päinvastaiseen suuntaan.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ja Svenska pensionärsförbundet. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on noin 250 000. Vuonna 2026 puheenjohtajajärjestö on Eläkeläiset ry.