Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus
22.6.2026 08:02:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen yleistyminen ja sääriippuvainen sähköntuotanto voivat yhdessä lisätä tilanteita, joissa sähkö ei riitä kattamaan kulutusta Suomessa. Latauksen oikea ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.

Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen määrän nopea kasvu ja autojen lataamisen aiheuttamat kulutuspiikit voivat haastaa sähkön riittävyyttä Suomessa jo 2030-luvun alussa. Sähkön riittävyys on ennusteen mukaan koetuksella erityisesti alkutalven kylmillä säillä, jolloin kysyntä on kovimmillaan ja tuulivoiman tuotanto usein vähäistä.
”Ennusteemme mukaan Suomen sähköntuotannossa on jo tulevan vuosikymmenen alussa merkittävä vaje vähätuulisina talviaikoina. Tuotantokapasiteetti ei välttämättä riitä vastaamaan sähköajoneuvojen nopeasti kasvavaan määrään ja niiden lataamisen aiheuttamiin kulutuspiikkeihin”, sanoo energiatekniikan väitöskirjatutkija Ilona Malmipuro Aalto-yliopistosta.
Suomi on Euroopan kärkimaita liikenteen sähköistymisessä, mikä vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisesta öljystä. Suomessa on tällä hetkellä noin 300 000 ladattavaa sähkökäyttöistä autoa, ja tutkijoiden arvion mukaan määrä vähintään kaksinkertaistuu, mutta saattaa jopa kolminkertaistua neljän vuoden sisällä.
Kun autoja on paljon, etenkin lataamisen ajoittamisella on merkittävä vaikutus sähkön kulutukseen, Malmipuro sanoo.
“Sähköauton omistajat lataavat autoaan tyypillisesti iltapäivällä ja alkuillasta. Suomen sähkönkulutus on muutenkin suurimmillaan aamuisin ja iltapäivisin. Jos autojen lataus ajoitettaisiin sen sijaan halvan sähkön hinnan tunneille ympäri vuorokauden, kulutus jakautuisi tasaisemmin”, hän toteaa.
Sähkön kysyntä kasvaa, tuotanto muuttuu sääriippuvaisemmaksi
Suomi ja muut Pohjois-Euroopan maat sähköistävät parhaillaan kovaa vauhtia paitsi liikennettä, myös teollista tuotantoa ja lämmitysjärjestelmiään. Sähkön kokonaiskysynnän on ennustettu kasvavan Suomessa 20–45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Samalla yli neljännes suomalaisesta sähköntuotannosta nojaa jo nyt tuulivoimaan, mikä tekee järjestelmästä haavoittuvaisemman kulutuspiikeille ja sään muutoksille. Uusiutuvaa energiaa täydentää Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimaloiden tuottama sähkö. Tutkijoiden mukaan Suomella on kuitenkin edessään Pohjoismaiden suurimmat haasteet sähkön riittävyydessä.
“Suomessa on korkea sähkön kokonaiskysyntä suhteessa vakaan, säästä riippumattoman sähköntuotannon kapasiteettiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tilanne on meitä vakaampi, sillä siellä on saatavilla enemmän vesivoimaa, mikä ei ole niin sääriippuvaista ja on siten säädettävissä paremmin kulutuksen mukaan”, Malmipuro sanoo.
Joustava kulutus tärkeässä roolissa
Tutkijat ottivat ennusteissaan huomioon paitsi sääolosuhteet ja sähkön kysynnän arvioidun kasvun, myös erilaiset arviot sähkönkulutuksen joustavuudesta – eli siitä, kuinka paljon kulutusta voidaan siirtää kulloisenkin sähkön hinnan tai saatavuuden mukaan.
Jos suurimman sähköntarpeen aikana sattuu lisäksi suunnittelematon ydinvoimalan käyttökatko tai vaikkapa sähkökaapelikatko Itämerellä, kulutuksen joustoa tarvitaan varmasti.
“Tutkimuksemme mukaan sähkö ei nykyinvestoinneilla välttämättä riitä tulevaisuudessa ilman kulutuksen joustavuutta. Jos suurin osa suomalaista tottuisi lataamaan sähköautonsa tuulisella säällä, yöllä tai viikonloppuna, sähkön mahdolliset tehopulatilanteet vähenisivät erittäin merkittävästi”, Malmipuro sanoo.
Tutkijoiden mukaan tulokset tarkoittavat myös, että vielä jäljellä oleva kaupunkien yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kannattaisi säilyttää. Muuten säästä riippumatonta tuotantoa on entistäkin vähemmän.
“Kylminä talvina ne ovat erittäin tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta", tiivistää tutkimuksen toinen kirjoittaja, energiatekniikan professori Sanna Syri.
Tutkimus on juuri julkaistu Energy-tiedelehdessä ja toteutettiin osana RealSolar-hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lue lisää aiheesta:
Capacity adequacy in the electrifying Nordic and Baltic region
Pörssisähkö auttaa ymmärtämään energiamurrosta (RealSolar-hankkeen blogi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilona MalmipuroVäitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
Puh:050 413 1676ilona.malmipuro@aalto.fiSanna SyriProfessori, Aalto-yliopisto
Puh:050 599 3022sanna.syri@aalto.fiLinkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nokia lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1,5 miljoonaa euroa ja vahvistaa T&K-yhteistyötä12.11.2026 10:00:23 EET | Tiedote
Nokia tekee merkittävän panostuksen laskennan, tietoliikenteen, puolijohteiden ja tekoälyn tutkimuksen ja osaamisen kehittämiseen lahjoittamalla 1,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle. Lisäksi Nokia investoi vuositasolla noin 1,3 miljoonaa euroa Aallon kanssa yhdessä tehtäviin T&K-hankkeisiin. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden verkkojen rakentamisessa ja tekoälyaikakauden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Nyt valppaana verkossa – kyberturvallisuutta arkeen10.11.2026 09:45:00 EET | Kutsu
Maksuttomassa tilaisuudessa saat ajankohtaista tietoa arjen kyberturvasta, verkkohuijauksista ja turvallisesta toiminnasta verkossa. Asiantuntijat kertovat käytännön keinoja, joilla voit vahvistaa omaa ja muiden digiturvaa.
Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä9.11.2026 11:45:00 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat sopeutuivat Helsingissä vähitellen tuleviin tonttivuokrien korotuksiin. Tutkimuksen perusteella korotukset näkyivät hinnoissa jo ennen voimaantuloaan, kun niiden vaikutus asumiskuluihin oli julkistettu euroina.
Selvitys: Suomen laki sallii rakentamisen päästöjen ylittävän kestävän rajan yli 30-kertaisesti4.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat ovat laatineet Suomelle ensimmäistä kertaa rakentamisen hiilibudjetin. Laskelmat osoittavat, että Suomessa saa tällä hetkellä rakentaa kymmeniä kertoja kestävää tasoa suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Aalto on yliopistojen spinout-rahoituksessa Euroopan kolmonen – näin luotiin resepti, jolla synnytetään uusia toimialoja3.11.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Kaiken kaikkiaan Aallosta ponnistaneet yritykset, mukaan lukien kvanttialalla toimiva IQM ja satelliittiyhtiö ICEYE, ovat vuodesta 2010 lähtien keränneet yhteensä noin 2,6 miljardin euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme