Pohjoismaat luottavat Suomeen – jopa enemmän kuin suomalaiset itse

Suomi on muiden Pohjoismaiden silmissä vahva luottamusmaa. Muista kyselyssä mukana olleista maista kaikki pitävät Suomea luotettavimpana Pohjoismaana. Kun lasketaan neljän maan vastausten keskiarvoja siitä, mikä Pohjoismaa lisää luottamusta, Suomi nousee siinäkin kärkeen (Suomi 47 %, Norja 42 %, Tanska 41 %, Ruotsi 39 %).

Samaan aikaan suomalaisten oma arvio yhteiskunnallisen luottamuksen tilasta on vertailun synkin: 79 % kokee luottamuksen heikentyneen. Trendi on sama muissakin Pohjoismaissa. Suomessa myös luottamuksen heikkeneminen koetaan muita jyrkempänä: huomattavaa heikkenemistä näkee yli kolmannes suomalaisista (Suomi 37 %, Tanska 17 %).

Suomi luottaa turvallisuuteen, Tanska kokonaisuuteen

Suomen erityispiirre on, että luottamus keskittyy vahvasti turvallisuutta ja jatkuvuutta edustaviin instituutioihin. Suomessa luottamusta lisäävät erityisesti Puolustusvoimat (67 %), presidentti (52 %) ja poliisi (51 %).

Esimerkiksi Tanskassa kuva on erilainen. Tanska on yleisen yhteiskunnallisen luottamuksen vahvin maa (6,53), mutta mikään tutkimuksessa arvioiduista 22 instituutiosta tai yhteiskunnallisesta toimijasta ei saanut yli puolelta tanskalaisista arviota, että se lisää luottamusta. Tanskassa kärkeen nousevat valtionpäämies (45 %), yliopistot ja korkeakoulut (42 %) sekä puolustusvoimat (39 %).

Tämä kertoo maiden erosta: Suomessa yksittäiset luottamuksen ankkurit ovat erittäin vahvoja, mutta vaihtelu eri instituutioiden välillä on suurta.

Valtionpäät erottavat Pohjoismaita

Yksi suurimmista maiden välisistä eroista koskee valtionpäätä. Suomessa presidentti lisää luottamusta yli puolella vastaajista (52 %) ja Tanskassa kuningas lähes puolella (45 %). Ruotsissa ja Norjassa kuningas luottamuksen lisääjänä jää selvästi matalammaksi (Ruotsi 19 %, Norja 17 %).

Myös poliittisten vallankäyttäjien kohdalla erot ovat kiinnostavia. Euroopan unioni lisää luottamusta kaikissa neljässä maassa useammin kuin maiden hallitukset. Poliittiset puolueet jäävät kaikissa maissa hyvin matalalle tasolle (5 % tai alle), vain some-influensserit jäävät niiden taakse kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaita yhdistää vahva perusluottamus

Vaikka erot maiden välillä ovat selviä, pohjoismainen yhteinen pohja on vahva. Suuri enemmistö pitää Pohjoismaita maailman parhaina valtioina asua (84–89 %).

Pohjoismainen yhteistyö lisää luottamusta tulevaisuuteen kaikissa tutkimusmaissa (79–85 %).

Yliopistoihin ja tutkimustietoon luotetaan laajasti koko Pohjolassa. Kaikissa neljässä maassa runsaat 70 prosenttia vastaajista katsoo, että oma yliopistojärjestelmä tuottaa luotettavaa tietoa yhteiskunnan käyttöön.

Luottamus on pohjoismaisen yhteistyön ytimessä

Pohjoismaiden neuvoston presidentin mukaan tulokset kertovat pohjoismaisen yhteiskuntamallin vahvuudesta, mutta myös vakavasta haasteesta.

“On ilahduttavaa nähdä, että Suomi ja Pohjoismaat herättävät näin vahvaa luottamusta. Se kertoo vakaudesta, toimivista yhteiskunnista ja pohjoismaisen yhteistyön arvosta. Samalla on syytä olla huolissaan siitä, että niin moni kokee luottamuksen heikentyneen viime vuosina. Luottamus ei ole pysyvä tila, vaan sitä pitää vahvistaa jatkuvasti”, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Ville Väyrynen.

SuomiAreenan toimitusjohtajan mukaan tutkimus osoittaa, että pohjoismaiselle yhteistyölle on juuri nyt erityisen vahva tilaus.

“Pohjoismaita yhdistää vahva arvopohja ja luottamuksen perusta. Se on erinomainen lähtökohta sille, että asioita tehdään entistä enemmän yhdessä. Elämme uutta pohjoismaisen yhteistyön aikaa, jossa Pohjoismaat voivat olla yhdessä enemmän kuin osiensa summa”, sanoo SuomiAreenan toimitusjohtaja Antti Lehtinen.

Tutkimuksen kokonaisviesti on kaksijakoinen. Pohjoismaita yhdistää vahva perusluottamus, arjen luottamus kanssaihmisiin ja usko pohjoismaiseen malliin. Samalla maiden välillä on selviä eroja siinä, mihin luottamus kohdistuu. Suomessa luottamus nojaa erityisen vahvasti turvallisuuteen ja jatkuvuuteen, Tanskassa yleinen luottamus on vahvinta, Norja erottuu myönteisellä suhtautumisella yritysten yhteiskuntavastuuseen ja Ruotsi sijoittuu useissa kysymyksissä Suomen ja Tanskan väliin.

Tutkimuksen toteutti Verian SuomiAreenan ja Pohjoismaisen ministerineuvoston toimeksiannosta. Kyselyt tehtiin Suomessa helmi–maaliskuussa 2026 sekä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toukokuussa 2026. Kussakin maassa vastaajia oli hieman yli tuhat. Virhemarginaali on noin ±3,1 prosenttiyksikköä.

SuomiAreenassa Nordic Day – Pohjoismaiden päivä 24.6. klo 10-18 Porin Kaupungintalon pihan lavalla. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Antti Lehtinen, antti.lehtinen@suomiareena.fi tai p. 050 572 7991

Tutkimusjohtaja Mikko Hormio, Verian Oy, mikko.hormio@verian.fi tai p. 050 555 0432