Lupa- ja valvontavirasto

Adoptiolautakunta tiedottaa: Norjan kansallinen adoptioselvitys on huolissaan kansainvälisen adoption riskeistä ja suosittaa kehittämään toimintaa

22.6.2026 14:48:43 EEST | Lupa- ja valvontavirasto | Tiedote

Jaa

Norja on julkaissut kansallisen adoptioselvityksen, joka peräänkuuluttaa vahvempaa valvontaa, adoptiopalvelunannon rahoituspohjan uudelleenarviointia sekä adoptioerityisosaamiseen perustuvia palveluita. Suomen adoptiolautakunta toivoo, että vastaava adoptioselvitys tehtäisiin myös Suomessa. Ruotsi teki selvityksen viime vuonna. Adoptiolautakunta ei tee suoria johtopäätöksiä toisten maiden kansallisten selvitysten tulosten perusteella, mutta tutustuu uuteen kansainväliseen tietoon huolella.

Kuvituskuva: Freepik

Myös muissa Euroopan maissa on tehty vastaavia selvityksiä. Näistä selvityksistä saatu tieto on tärkeää Suomen adoptiotoiminnalle. Suomessa mahdollisesti toteutettavasta selvityksestä päättää adoptiotoimintaa ohjaava sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriö ei ole tehnyt päätöstä selvityksen tekemisestä Suomessa, vaan seuraa tilannetta. Adoptiolautakunta on todennut STM:lle, että adoptiolautakunta ja siinä edustettuna olevat suomalaiset adoptiotoimijat ovat kaikki mielellään tukena, jos kansallinen selvitys päätetään toteuttaa. Kansallinen selvitys voi auttaa tunnistamaan adoptiojärjestelmässä olevia kehittämistarpeita.  

”Kansallisen selvityksen toteuttaminen Suomessa olisi mielestäni hyvin toivottavaa, koska tähän on aikuisten adoptoitujen sekä adoptiolautakunnan täysistunnon vahva kannatus. Me adoptiolautakunnassa kannamme myös huolta tulevaisuudessa adoptoiduille tarjolla olevista palveluista”, perustelee adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula

Suomessa on lisäksi pitkä kotimaan adoption historia sekä vaihe, jossa Suomi on toiminut luovuttavana maana kansainvälisissä adoptioissa. Myös nämä aiheet tulisi sisällyttää Suomea koskevaan selvitykseen, mikäli tällainen tehdään. 

Useissa Euroopan maissa on nähty aiheelliseksi vahvistaa valvonnan rakenteita ja resursseja. Tämä korostuu myös Norjan raportissa. Norjassa tunnistetaan lisäksi adoptioiden onnistumisen kannalta tärkeitä kehittämiskohteita. Yksi keskeinen on riittävä adoption erityisosaaminen perheiden palveluissa.  

Ruotsi julkaisi kansallisen adoptioselvityksen kesäkuussa 2025. Selvityksen suosituksen perusteella Ruotsi on nyt päättänyt perustaa adoptoitujen resurssikeskuksen, jonka toiminta alkaa 1.1.2027. Keskuksen tavoitteena on vastata adoptoitujen tuen tarpeeseen, ja yhtenäistää useille tahoille aiemmin hajautunutta palvelua. 

Adoptiolautakunta korostaa adoptoitujen tiedonsaantioikeutta sekä oikeutta tukeen 

Kansalliset selvitykset voivat aiheuttaa adoptoiduissa ja heidän perheissään myös huolta. Suomessa kaikilla adoption osapuolilla on oikeus saada psykososiaalista tukea adoptioneuvonnasta aina, kun adoptioon liittyvät kysymykset pohdituttavat tai herättävät kysymyksiä. Adoptioneuvontaa on saatavilla hyvinvointialueiden perheoikeudellisissa yksiköissä tai Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Ulkomailta adoptoidut tarvitsevat lisäksi kansainvälisen adoption palvelunantajien kautta saatavaa jälkipalvelua kohdemaihin suuntautuvissa tiedusteluissa. 

Adoptiolautakunta korostaa, että aikuisten adoptoitujen tiedonsaantioikeuksia tulee kaikissa tilanteissa edistää.  

”Adoptiolautakuntaan voi matalalla kynnyksellä olla yhteydessä, jos oman adoption laillisuudesta herää epäily. Adoptiolautakunta tekee näissä tilanteissa yhteistyötä kohdemaan adoptiokeskusviranomaisten kanssa sekä suomalaisen adoption palvelunantajan kanssa, jotta kysymyksiä ryhdytään selvittämään. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa tällaisia ilmoituksia on tullut tähän asti hyvin vähän. Osaltaan tätä voi selittää se, että Suomeen ei ole toteutettu suuria määriä yksityisiä adoptioita ja adoptiotoiminta on ollut pienivolyymisempaa kuin muualla”, kertoo Pärssinen-Hentula. 

Suomessa huomattavasti vähemmän ulkomailta adoptoituja kuin Norjassa ja Ruotsissa  

Ensimmäinen kansainvälisiä adoptioita säätelevä lapseksiottamislaki astui voimaan 1985, jolloin adoptiolautakunta perustettiin. Suomeen on adoptoitu vuosien 1985–2025 aikana 5049 lasta suomalaisten palvelunantajien kautta. Norjaan on toteutettu runsaat 20 000 kansainvälistä adoptiota ja Ruotsiin runsaat 60 000.  

”Norjassa ja Ruotsissa on aloitettu kansainvälinen adoptiotoiminta paljon Suomea aikaisemmin ja myös maita, joista adoptioita on toteutettu, on ollut enemmän. Suomen kansainvälisten adoptioiden rajatumpi konteksti on ollut suojaava tekijä adoptioiden laillisuuden kannalta”, toteaa Pärssinen-Hentula. 

Lisätietoja:

päällikkö, adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula, 029 525 5136, etunimi.sukunimi@lvv.fi (paikalla 22.–25.6.)

Lue lisää

Adoptioneuvonnan ja palvelunantajien yhteystiedot

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Adoptiolautakunta on adoptioasioiden erityinen asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomainen sekä Haagin kansainvälistä adoptiota koskevan sopimuksen tarkoittama keskusviranomainen. Adoptiolautakunta toimii Lupa- ja valvontaviraston yhteydessä itsenäisenä viranomaisena.
www.adoptiolautakunta.fi

Adoptiolautakunta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lupa- ja valvontavirasto

UWE Bristol -koulutusta koskenut oikeusprosessi on päättynyt, Valviran aiemmat päätökset jäivät voimaan – Lupa- ja valvontavirasto on ohjeistanut hakijoitaa17.6.2026 13:36:02 EEST | Tiedote

Korkein hallinto-oikeus on 21.4.2026 hylännyt Helsingin Psykoterapiainstituutin (HPI) ja University of the West of England Bristolin (UWE Bristol) yhteistyössä toteutettua Solution Focused Therapy -koulutusta koskevat valituslupahakemukset. Aiemmat Valviran kielteiset päätökset jäävät voimaan, eikä koulutus oikeuta psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön Suomessa. Lupa- ja valvontavirasto on ollut yhteydessä niihin hakijoihin, joiden asia on edelleen vireillä, ja ohjeistanut heitä jatkotoimista.

Suomen järvet ja pohjavedet tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia, joki- ja rannikkovesien tila heikompi17.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye