Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta
22.6.2026 10:49:05 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.

Kaupunkiniityt ovat herättäneet viime vuosina paljon huomiota, ja tämä on innostanut mukaan niin kaupunkeja kuin kaupunkilaisia ja yrityksiäkin. Myös uusia niittyjä on perustettu ahkerasti kylvämällä niittykasvien siemeniä tai antamalla nurmikoiden kasvaa niittyinä.
– Nyt oli hyvä katsoa, mitä tällä on saatu käytännössä aikaan, tutkija Pasi Pouta kertoo.
Pouta tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten kasvien monimuotoisuutta voidaan lisätä kaupunkiniityillä. Hän tutki, mikä vaikuttaa kaupunkiniittyjen kasvillisuuteen ja miten erilaiset kaupunkiniityt vertautuvat toisiinsa. Tutkimukseen sisältyi esimerkiksi nurmikoita, tienpientareita, entisiä peltoja, kallioita ja vanhoja perinneniittyjä. Myös uudet kylvämällä tai nurmikoista perustetut niityt olivat mukana.
Tutkimuksen mukaan kaupunkiniityt tarjoavat tärkeän elinympäristön monille kasveille. Niityttämisen avulla voidaan luoda monilajisempaa kasvillisuutta verrattuna tavallisiin nurmikoihin. Silti monet vanhojen perinneniittyjen lajit usein puuttuvat nuoremmilta kaupunkiniityiltä.
– Siihen, mitä erilaisilla kaupunkiniityillä kasvoi, vaikutti erityisesti niittyjen tuottavuus ja häiriöhistoria, kuten maan aiempi kaivaminen ja hoidon voimakkuus. Myös esimerkiksi kaupungistuneisuus, valon määrä ja sijainti vaikuttivat kasvillisuuteen, Pasi Pouta tiivistää.
Niityistä on monenlaista hyötyä ja iloa
Kyselytutkimuksessa viheralan ammattilaiset näkivät niityistä olevan monenlaista hyötyä:
- avoimet maisemat ja kauneusarvot,
- virkistys ja oppiminen,
- myönteiset terveysvaikutukset.
Muuttuvassa ilmastossa niityt nähtiin arvokkaina hulevesien ja lämmön säätelijöinä. Monet mainitsivat, että niityt tulevat usein nurmikoita halvemmiksi ja tarjoavat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille. Myös erilaisia ajankäyttömahdollisuuksia nähtiin kymmeniä, aina piknikeistä niittyretkiin ja keskiaikaisiin juominkeihin.
Niittyjen tuominen osaksi lähiluontoa voi edelleen edistää ihmisten tietoisuutta ja luontosuhdetta tai vaikka kerätä väkeä niittotalkoisiin.
– Niittyjen tuominen kuntalaisten lähettyville tuo myös mahdollisuuden lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja sitä kautta lisätä ihmisten kiinnostusta huomioida lumo myös omilla pihoillaan, kirjoitti yksi kyselyn vastaajista.
Monimuotoisuuteen voi vaikuttaa pienin keinoin
Viheralan ammattilaiset tunnistivat koko joukon keinoja, joilla niittyjen monimuotoisuuteen voidaan vaikuttaa suoraan:
- niittyverkostojen muodostuminen täytyy taata nykyistä suunnitelmallisemmin,
- niittyjen määrää voidaan lisätä mitä erilaisimmissa paikoissa kaupungissa,
- niittyjen laatua voidaan edistää esimerkiksi sopivalla hoidolla ja pyrkimällä vähentämään rehevöitymistä.
Ammattilaisten mukaan myös ihmisten ajattelutapoja ja käyttäytymistä on pystyttävä muuttamaan. Tämä voisi tapahtua antamalla tietoa, vaikuttamalla asenteisiin ja tekemällä niittymyönteisestä toiminnasta helpompaa.
Pouta painottaa kaupunkiniittyjen kehittämisen tärkeyttä. Nykyisin moni niitty jää ilman riittävää hoitoa, mikä uhkaa niiden monimuotoisuutta
–Kauniit ja monimuotoiset niityt tukevat paitsi luontoa myös asukkaiden elämänlaatua.
Työssä kerättiin mittava kasviaineisto pääkaupunkiseudulta. Se antaa tärkeää tietoa pääkaupunkiseudun niittyluonnon tilasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiPasi PoutaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0400 529 989Pasi.Pouta@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:0294124205Pia.Purra@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme