Jokisuistojen kätketyt luontoarvot HIDDEN‑hankkeen keskiössä

Interreg Aurora ‑hanke HIDDEN käynnistyi vuodenvaihteessa 2026. Hankkeessa tutkitaan jokisuistojen tilaa ja laaditaan ehdotuksia niiden suojeluun, ennallistamiseen ja kestävään käyttöön yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Mukana on toimijoita Suomesta ja Ruotsista, ja hankealueena on Pohjanlahden pohjoisosa. Suomesta osallistuvat Etelä‑Pohjanmaan ja Pohjois‑Suomen elinvoimakeskukset, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Ruotsista mukana ovat Sveriges geologiska undersökning (SGU), Västerbottenin lääninhallitus sekä hanketta koordinoiva Norrbottenin lääninhallitus.

– Jokisuistot ovat biologisesti rikkaita, mutta samalla Itämeren uhanalaisimpia vesiluontotyyppejä. Niihin vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutos, rehevöityminen, elinympäristöjen heikkeneminen ja muutokset virtaamissa. HIDDEN‑hankkeesta saatava tieto auttaa meitä huolehtimaan jokisuistoistamme yhdessä, kertoo Etelä‑Pohjanmaan elinvoimakeskuksen ympäristöyksikön päällikkö Leena Rinkineva‑Kantola.

Etelä‑Pohjanmaan elinvoimakeskuksen painopistealueita ovat Lapväärtinjoen, Laihianjoen, Vöyrinjoen ja Lapuanjoen suistot. Pohjois‑Suomen elinvoimakeskus työskentelee Kuivajoen, Iijoen ja Temmesjoen suistoissa. Kohteilla kartoitetaan kasvillisuutta, linnustoa ja ihmistoiminnan vaikutuksia.

Kasvillisuuskartoituksessa hyödynnetään aiemmin merialueilla käytettyjä menetelmiä, joita sovelletaan jokisuistojen olosuhteisiin. Kartoituspisteitä tutkitaan snorklaamalla, kahlaamalla näytteenottoharan tai vesikiikarin avulla sekä SUP‑laudalta. Elinvoimakeskukset järjestävät lisäksi tiedotustilaisuuksia ja keräävät paikallistietoa asukkailta ja sidosryhmiltä.

Täydentävää tietoa kalastosta ja suistojen pohjista

Kevään ja alkukesän aikana Luke kartoittaa hauenpoikasten esiintymistä Lapväärtinjoen, Laihianjoen, Lapuanjoen, Kalajoen, Siikajoen, Temmesjoen ja Iijoen suistoissa. Kartoitus tehdään poikashaavintamenetelmällä eri elinympäristöjä edustavilla linjoilla, ja havaintoja täydennetään droonikuvilla sekä muilla ympäristömuuttujilla.

Syksyllä tutkitaan siian mätimunien selviytymistä vähintään kolmella alueella. Mätimunia sisältävät rasiat sijoitetaan eri vyöhykkeille suistoissa, ja kerätään keväällä 2027 kuoriutumisen aikaan. Tutkimukset tuottavat tietoa kalojen lisääntymisalueista ja olosuhteista sekä tukevat jokisuistojen seurantaa, ennallistamista ja käyttöä.

GTK tekee kesällä 2026 tutkimuksia useiden jokisuistojen edustoilla, kuten Lapväärtinjoen, Vöyrinjoen, Lapuanjoen, Temmesjoen, Kuivajoen ja Kemijoen edustalla. Kenttätöissä selvitetään merenpohjan rakennetta ja sedimenttejä muun muassa akustisseismisillä luotauksilla, näytteenotolla ja droonikuvauksilla. Lisäksi Lapuanjoella seurataan kerrostumisympäristön muutoksia ja hyödynnetään satelliittikuvia. Tutkimusten tavoitteena on tuottaa tietoa merenpohjan geologiasta, eroosiosta, sedimentaatiosta, hiilivarannot ja haitta-aineiden esiintymisestä.

Kartoitusten ja vuoropuhelun perusteella HIDDEN muodostaa kokonaiskuvan jokisuistojen ekologiasta, geologiasta ja luonnonarvoista. Tietoa voidaan hyödyntää suistojen hoidossa, ennallistamisessa ja kalastuksen ohjauksessa tavalla, joka tukee sekä luontoa että paikallisia asukkaita. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa tieteellinen tieto ja paikallinen kokemus yhdistyvät ja jota voidaan soveltaa myös muissa Suomen ja Ruotsin jokisuistoissa.