Rannikkokunnat Espoo ja Turku edelläkävijöitä ilmastosopeutumisessa – pienissä rannikkokunnissa työ on hitaampaa

Suunnitelmallinen työ ilmastoon sopeutumiseksi on pidemmällä suurissa, keskisuurissa ja sisämaakunnissa kuin rannikko- ja pienissä kunnissa. Ifin Suomen ympäristökeskus Sykellä teettämässä vuoden 2025 kyselytutkimuksessa kahden suuren rannikkokunnan, Espoon ja Turun, todettiin olevan ilmastosopeutumistoimissa edelläkävijöitä. Myös Helsinki ja Oulu sijoittuivat 20 parhaan kunnan joukkoon.

– Turussa yksi keskeinen menestystekijä on ollut selkeiden toimintamallien hyödyntäminen sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa, sanoo Ifin korvausjohtaja Tia Mäki.

Rannikon riskit eivät tunne kuntarajoja

Kyselytutkimuksesta selviää, että kattava ilmastoriskianalyysi on tehty Suomessa vain noin joka kymmenennessä kunnassa, eikä tässä ole suurta eroa rannikko- ja sisämaakuntien välillä. Kattavien selvitysten taso on alhainen verrattuna pohjoismaisiin naapureihimme, Ruotsissa luku on 80 % ja Norjassa 75 %

– Kuntien tulisi tehdä riskianalyyseja ja selvittää, mille riskeille juuri oma kunta on altis. Sen jälkeen voidaan suunnitella, mitä toimia tulee tehdä vahinkojen ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi, Mäki arvioi.

Sopeutumistyö on usein kuntakohtaista, vaikka riskit ylittävät kuntarajat. Suomessa on meri- ja vesistötulvien osalta lakisääteisiä yhteistyörakenteita merkittävillä tulvariskialueilla, mutta muiden sään ääri-ilmiöiden kohdalla alueellista yhteistyötä voisi vahvistaa.

– Rannikkokunnat ottavat usein myrskyt vastaan ensimmäisinä eivätkä myrskytuhot noudata kuntarajoja. Tarvitsemme Suomessa kokonaisuudessaan enemmän alueellista yhteistyötä, jotta sopeutuminen vastaa todellisiin uhkiin, Mäki sanoo.

Vähemmän poliittisia päätöksiä, enemmän käytännön toimia

Ifin kyselytutkimuksesta selviää, että rannikkokunnissa poliittisia päätöksiä ja toimintasuunnitelmia on tehty harvemmin kuin sisämaankunnissa (16 % vs. 26 %), mutta sopeutuminen näkyy useammin käytännön toimissa ja olemassa olevissa prosesseissa. Rannikkokunnissa on myös hieman useammin varattu resursseja sopeutumistyöhön kuin sisämaakunnissa. Pienissä rannikkokunnissa resurssit ovat kuitenkin niukat, ja työ on hajanaisempaa.

Rannikkokunnissa ilmastosopeutuminen on konkreettista ja kytkeytyy esimerkiksi kaavoitukseen, hulevesien hallintaan ja infrastruktuuriin. Suuret rannikkokaupungit toimivat edelläkävijöinä ja yhdistävät sopeutumista varautumiseen ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen.

– Kokonaisuutena rannikkokunnissa sopeutuminen on käynnissä ja käytännönläheistä, mutta vaatii nykyistä vahvempaa pitkän aikavälin suunnittelua ja yhteistyötä, Mäki summaa.

Vakuutusyhtiö If tilasi kyselytutkimuksen Suomen ympäristökeskukselta (Syke) ja se toteutettiin keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 118 kuntaa, jotka edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä.

Rannikkokunnaksi tutkimuksessa määriteltiin kunta, jonka pinta-alaan sisältyy merivettä. Tutkimukseen vastasi 32 rannikkokuntaa.

If on mukana SuomiAreenassa

Tervetuloa seuraamaan Sää muuttui – olemmeko varautuneet? ‑paneelikeskustelua tiistaina 23.6. klo 12.00 Paviljongin lavalla Porissa.

Keskustelussa pohditaan erityisesti kuntien roolia muutoksen etulinjassa: miten kunnat voivat varautua sään ääri-ilmiöihin ja millainen vastuu asukkailla, päättäjillä ja yrityksillä on yhteisen varautumisen vahvistamisessa?

Paneelikeskustelussa mukana ovat Ifin korvausjohtaja Tia Mäki, Ilmatieteen laitoksen tutkimusyksikön johtaja Hilppa Gregow, Kuntaliiton erityisasiantuntija Pauliina Jalonen, Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja ja Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Marju Silander.