Kyselytutkimus: Yli 80 prosenttia nikotiinipussien käyttäjistä käytti aiemmin savukkeita tai nuuskaa – lähes 60 prosenttia siirtäisi ostot verovapaaseen kauppaan

Savuton Nikotiiniala ry:n (SNA) teettämä ja Taloustutkimuksen keväällä 2026 toteuttama Valvottu nikotiinikauppa vai harmaa talous? -kyselytutkimus tarkasteli nikotiinipussien käyttäjien kulutustottumuksia, ostokäyttäytymistä, nuorten saatavuutta sekä näkemyksiä nikotiinisääntelystä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 187 täysi-ikäistä nikotiinipussien käyttäjää eri puolilta Suomea. Vastaajista 605 oli naisia ja 565 miehiä. Vastaajista 49 prosenttia käyttää nikotiinipusseja päivittäin.

Käyttö siirtyy savukkeista ja nuuskasta nikotiinipusseihin

Kyselytutkimuksen merkittävimpiä havaintoja on, että nikotiinipussien käyttäjät eivät pääsääntöisesti ole uusia nikotiinin käyttäjiä. Tulosten perusteella nikotiinin käyttö on siirtynyt savukkeista ja nuuskasta nikotiinipusseihin, jotka ovat savuttomia ja tupakattomia.

 Yli 80 prosenttia nikotiinipussien käyttäjistä käytti aiemmin muita nikotiinituotteita. Miehistä 65 prosenttia käytti aiemmin nuuskaa ja 55 prosenttia savukkeita. Naisista 78 prosenttia käytti aiemmin savukkeita ja 33 prosenttia nuuskaa.

Vastaajien tärkeimmät syyt siirtyä nikotiinipussien käyttöön olivat tuotteiden savuttomuus sekä kokemus siitä, että ne ovat vähemmän haitallinen vaihtoehto kuin aiemmin käytetyt nikotiinituotteet.

– Tutkitun tiedon ja kansainvälisten esimerkkien, kuten Iso-Britannian sekä Uuden-Seelannin sääntelyn valossa on syytä tarkastella sitä, miten nikotiinin käyttäjiä voitaisiin ohjata kohti savuttomia ja tutkitusti vähemmän haitallisia vaihtoehtoja, sanoo Savuttoman Nikotiinialan toiminnanjohtaja Mirita Saxberg.

Kyselytutkimuksen tulokset tukevat aiemman tieteellisen tutkimuksen havaintoja siitä, että savuttomat vaihtoehdot poltettaville tupakkatuotteille voivat vähentää savukkeiden kulutusta ja tupakoinnista aiheutuvia haittoja.

Hinnat vaikuttavat siihen, mistä tuotteet hankitaan

Vastaajista 88 prosenttia ostaisi tuotteet mieluiten suomalaisesta kaupasta, jos hinnat olisivat merkittävästi nykyistä alhaisemmat.

Samalla lähes 60 prosenttia vastaajista (59 %) arvioi ostavansa enemmän tuotteita ulkomailta tai laillisen kaupan ulkopuolelta, jos nikotiinipussien hinnat nousisivat merkittävästi nykyisestä.

Vaihtoehtoisina hankintakanavina vastaajat mainitsivat muun muassa laivat, lentokenttien tax free -myymälät, verkkokaupat, tuttavat ja kaverit, sosiaalisen median myyntikanavat, muut laittomat myyntiverkostot, sekä ostot ulkomailta, kuten Ruotsista.

Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nikotiinin käyttö ei vastaajien keskuudessa ole katoamassa, vaan kulutus siirtyy tuotteesta toiseen ja ostot markkinasta sekä hankintakanavasta toiseen.

Nuorten saatavuushaaste liittyy laillisen kaupan ulkopuolisiin kanaviin

Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia nikotiinituotteiden saatavuudesta. Tässä ikäryhmässä vastaajia oli 295.

Peräti 82 prosenttia 18–25-vuotiaista kertoo nähneensä nikotiinipussien myyntiä sosiaalisessa mediassa tai tuttavien kautta. Vain 18 prosenttia ilmoittaa, ettei ole törmännyt tällaiseen myyntiin.

– Tupakkalailla säädeltyjen nikotiinituotteiden kauppa sekä markkinointi verkossa ja sosiaalisen median myyntikanavissa on Suomessa kielletty. SNA:n jäsenorganisaatiot toimivat lain mukaisesti, mutta kaikki alan toimijat eivät sitä noudata. Nuorten saatavuuden ehkäisyssä viranomaisvalvontaa tulisi tehostaa etenkin luvallisen kaupan ulkopuolisissa myyntikanavissa, toteaa Mirita Saxberg.

Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuorten saatavuushaaste ei selity ensisijaisesti vähittäiskaupan ikärajavalvonnalla, vaan liittyy merkittävästi laillisen kaupan ulkopuolisiin kanaviin.

Rajakauppa on laajasti hyväksyttyä – verotulot hintasidonnaisia

Kuluttajien suhtautuminen rajakauppaan on poikkeuksellisen hyväksyvää. Noin 95 prosenttia vastaajista pitää kokonaan tai osittain hyväksyttävänä nikotiinituotteiden hankkimista Suomen ulkopuolelta halvemman hinnan vuoksi.

Kyselytutkimuksen löydöksissä korostuvat maiden välisten hintaerojen merkitys kuluttajien käyttäytymiseen. 

– Nikotiinipusseista kertyvät verotulot jäävät Suomeen vain silloin, kun tuotteet ostetaan suomalaisesta kaupasta. On tärkeää keskustella siitä, miten sääntelyllä voidaan samanaikaisesti ehkäistä nuorten saatavuutta, torjua harmaata taloutta, ylläpitää luvallisen kaupan kilpailukykyä ja varmistaa verotulojen kertyminen Suomeen, Saxberg toteaa.

Vain 16 prosenttia uskoo savuttomuustavoitteen toteutuvan

Suomen tupakkalain tavoitteena on käytännössä savuton ja nikotiiniton yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä, jossa alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää päivittäin tupakka- ja nikotiinituotteita.

Kyselyn mukaan kuitenkin peräti 84 prosenttia ei usko tavoitteen toteutumiseen ja vain 16 prosenttia vastaajista uskoo tavoitteen olevan saavutettavissa.

– Löydökset herättävät kysymyksen siitä, millä keinoilla Suomi tavoittelee savutonta yhteiskuntaa ja kuinka hyvin nykyinen sääntely vastaa nikotiinin kuluttajien todelliseen ostokäyttäytymiseen.

Kyselytutkimuksen tuloksista keskustellaan SuomiAreenassa

Tutkimuksen löydöksistä keskustellaan Porin SuomiAreenassa 23.6.2026 ohjelmassa Karkaako nikotiinimarkkina valvonnasta?

Keskusteluun osallistuvat Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto, Savuttoman Nikotiinialan toiminnanjohtaja Mirita Saxberg sekä poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat Emma Isoherranen (RKP) ja Binga Tupamäki (KOK). Keskustelun alustaa erikoislääkäri Sari-Helena Bergqvist ja juontaa toimittaja Ivan Puopolo.

Tutkimuksesta

Taloustutkimuksen keväällä 2026 toteuttamaan Valvottu nikotiinikauppa vai harmaa talous? -kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 187 täysi-ikäistä nikotiinipussien käyttäjää eri puolilta Suomea. Vastaajista 605 oli naisia ja 565 miehiä. Vastaajista 49 prosenttia käyttää nikotiinipusseja päivittäin.

Savuton Nikotiiniala ry

Savuton Nikotiiniala ry (SNA) on suomalainen nikotiinipussialan edunvalvontajärjestö. SNA edistää tutkimukseen pohjautuvaa riskiperusteista nikotiinisääntelyä, laillisen kaupan kilpailukykyä, tiukkaa ikärajavalvontaa ja nuorten saatavuuden ehkäisemistä, sekä harmaan talouden torjuntaa.