Tienpientareiden niittotyöt jatkuvat Uudellamaalla läpi kesän

Niittotyöt alkoivat kesäkuun alussa, ja ne etenevät vaiheittain eri puolilla Uuttamaata. Työt ovat vielä kesken, ja niittokertojen määrä vaihtelee teiden viherhoitoluokan mukaan. Pääsääntöisesti tienpientareita niitetään 2–3 kertaa kesän aikana. 

Näkemäalueet ja liikenneturvallisuus keskiössä 

Niittojen tärkein tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta ja näin vähentää vaaratilanteita. 

”Hyvin mutkaisilla tieosuuksilla sekä risteys- ja kaarrealueilla kasvillisuus voi muodostaa näkemäesteitä, minkä vuoksi niitot ovat keskeinen osa liikenneturvallisuuden varmistamista", kertoo kunnossapitovastaava Henri Aaltonen elinvoimakeskuksesta. 

Niittotyöt edellyttävät erityistä huolellisuutta myös tienkäyttäjiltä vilkkaasti liikennöidyillä väylillä. 

”Hitaasti etenevä niittotyö vilkkaasti liikennöidyillä väylillä on aina riski. Siksi tienkäyttäjiltä toivotaan erityistä varovaisuutta, jos liikenteessä kohtaa niittotyön", Aaltonen toteaa. 

Niittotyöt ajoitetaan liikenne huomioiden 

Niittotöiden aiheuttamaa haittaa pyritään minimoimaan ajoittamalla työt vilkkaimmilla pääväylillä hiljaisempiin ajankohtiin, kuten yöaikaan. Näin liikenteen sujuvuus säilyy mahdollisimman hyvänä myös töiden aikana. 

Tienkäyttäjien on tärkeää muistaa hiljentää nopeutta ja noudattaa erityistä varovaisuutta kohdatessaan niittotyömaan. 

Niittotyöt ovat osa elinvoimakeskuksen maanteiden kunnossapidon hoitourakoita, ja niiden laatua valvotaan samalla tavoin kuin muitakin kunnossapitotöitä. Valvontaa tehdään pistokoeluonteisesti elinvoimakeskuksen projektipäälliköiden sekä laadunvalvontakonsulttien toimesta. 

Niittotöistä tulee vuosittain jonkin verran palautetta, mutta niiden merkitys tieympäristön turvallisuudelle on keskeinen. 

”Ajoradan läheinen kasvillisuus on vaaratekijä niin tienkäyttäjille kuin kasvillisuuden sekaan piiloutuville eläimille. Niitot ovat siksi tärkeä osa turvallista liikenneympäristöä", Aaltonen muistuttaa. 

Niitoilla huolehditaan myös luonnon monimuotoisuudesta 

Säännöllinen niitto ylläpitää tienvarsien lajistoa ja estää kasvillisuuden liiallista rehevöitymistä. Samalla torjutaan myös vieraslajeja, kuten lupiinia ja kurtturuusua. 

Pitkät sadejaksot voivat vaikuttaa niittotöiden lopputulokseen. 

”Pitkien sadejaksojen jälkeen maaperä voi olla hyvin pehmeää, jolloin työkoneet saattavat jättää jälkiä maastoon", Aaltonen kertoo. Tätä pyritään kuitenkin välttämään. 

Saako vieraslajeja sitten poistaa itse?  

Jos asukkaan vieressä valtion mailla kasvaa esimerkiksi lupiineja, niitä ei saa itse poistaa, vaan tienalueella työskentelyyn tarvitaan viranomaisen lupa ja voimassa oleva tieturvakortti. Omatoimisesti kasvuston tuhoaminen ei ole sallittua. Jos havaitset haitallisia vieraslajeja tienpientareilla, voit ilmoittaa niistä liikenteen asiakaspalvelun kautta tai vieraslajit.fi -verkkosivulla. 

Entä saako tienvarsilta kerätä roskia?  

"Tienpientareiden siivoaminen kuuluu teiden kunnossapitourakoille, mutta urakoitsijat voivat antaa tehtävän esimerkiksi urheiluseuralle tai koululaisryhmälle. Lisäksi vapaaehtoiset yksityishenkilöt järjestävät toisinaan tiestön siivoustalkoita", Aaltonen sanoo.