Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen vaikuttamistavoitteet eduskuntavaaleihin 2027

1. Asiakas saa oikea-aikaisen ja turvallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun

Jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Esimerkiksi vanhusasiavaltuutetun selvityksen mukaan yhä useampi paljon apua tarvitseva ikääntynyt joutuu asumaan kotona ilman riittäviä palveluja. Tämä lisää kotona tapahtuvien tapaturmien riskiä. Luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon heikkenee väestön keskuudessa.

Kärsimystä ja kustannuksia kertyy monella tapaa, kuten lääkehoidon poikkeamista, asianmukaiseen palveluun pääsyn viiveistä, hoidon komplikaatioista, hoitoon liittyvistä infektioista ja potilasvahingoista sekä painehaavoista ja ikääntyneiden kaatumisista. Kaikkien näiden ehkäiseminen on mahdollista nykytilannetta paremmin. Arviolta joka toinen haitta olisi vältettävissä ennaltaehkäisemällä tai suojautumalla riskeiltä.

Kun resursseja ei tarvitse käyttää virheiden korjaamiseen, niitä voidaan käyttää palvelujen tuottamiseen sujuvammin ja oikea-aikaisemmin. Tarvitaan osaamiseen, johtamiseen ja turvallisiin olosuhteisiin panostamista sekä lainsäädännön puitteet, jotka varmistavat turvallisen toiminnan kaikissa olosuhteissa. 

Oikea-aikainen hoitoon tai palveluun pääsy vähentää haittoja ja kustannuksia

Oikea-aikaiset palvelut kuuluvat kaikille. Sairauksien tai ongelmien paheneminen voidaan pysäyttää ajoissa, jolloin raskaita hoitoja ja palveluja tarvitaan vähemmän ja kustannuksia säästyy. Hoitoon pääsyn määräaikoja ohjaavien säädösten ja kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnin tulee varmistaa oikea-aikainen ja kynnyksetön pääsy hoitoon.

Potilasvahinkokeskuksen mukaan diagnoosiviiveet ovat yksi merkittävimmistä korvatuista potilasvahingoista. Viive voi aiheuttaa potilaalle tilapäistä haittaa, kuten kipujen ja oireiden pahenemista tai pidemmän toipumisajan. Osa viiveistä aiheuttaa vakavia haittoja, kuten raskaita ylimääräisiä hoitoja, pysyvän haitan tai jopa kuoleman. Esimerkiksi syöpätaudeissa alkuvaiheen oireiden tunnistamattomuus ja jatkoselvittelyn viivästyminen voivat heikentää oleellisesti kokonaisennustetta ja vaatia kalliimpia hoitomuotoja.

2. Vahva ammattiosaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta

Väestön ikääntyminen, yhä useampien palveluiden siirtyminen kotiin annettavaksi ja digitalisaatio luovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Erityisesti monialaisten palveluketjujen hallinta ja teknologian turvallinen hyödyntäminen ovat tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Myös ulkomaalaistaustaisen henkilöstön integroituminen osaksi suomalaista turvallisuuskulttuuria ja riittävä kielitaito on varmistettava.

Jatkuva oppiminen turvallisuuden takeena

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen on taattava vahva asiakas- ja potilasturvallisuusosaaminen läpi työuran. Tämä edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa ja ajantasaista tutkintokoulutusta, laadukasta työelämään perehdytystä sekä systemaattista täydennyskoulutusta. Ammattihenkilölainsäädännön uudistamisella on varmistettava riittävä asiakas- ja potilasturvalliseen toimintaan tarvittava osaaminen ja osaamisen ylläpito kaikissa ammattiryhmissä.

Vankka osaamispohja vahvistaa henkilöstön toimintakykyä ja resilienssiä niin arjen muutoksissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissakin. Lisäksi tarvitaan asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamista syventäviä erityispätevyyksiä vastaamaan tulevaisuuden suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtävien vaatimuksia.

Osaamista tuotetaan yhteistyössä

Osaamisen kehitystä ohjaa uusi kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia vuosille 2027–2031. Yksi strategian tavoitteista on perustaa hyvinvointialueiden yhteistoiminta-alueille virtuaalisia ja dynaamisia asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamiskeskuksia. Näissä hyvinvointialueet ja koulutusorganisaatiot tuottavat yhteistyössä työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaa koulutusta.

Yhdessä tekeminen parantaa laatua ja yhtenäistää sisältöjä. Olennaista on myös jatkuva turvallisuuskulttuurin vahvistaminen. Yhteiskehittämistä voidaan edistää myös yhteistyötä ohjaavin säännöksin.

3. Asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevat säädökset on koottava eheäksi kokonaisuudeksi

Yhtenäisellä asiakas- ja potilasturvallisuuslainsäädännöllä voimme varmistaa, että turvaverkko ei petä kenenkään kohdalla. Turvallisten palveluiden pitää toteutua kaikissa olosuhteissa, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen ja jättää epäselvyyksiä vastuisiin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin.

Asiakas- ja potilasturvallisuuslainsäädäntöä uudistamalla voidaan selkeyttää ja koota yhteen

1. palvelunantajan vastuut
2. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön velvollisuudet
3. asiakkaan ja potilaan oikeudet turvalliseen sekä oikea-aikaiseen palveluun ja hoitoon.

Lisäksi tarvitaan selkeät säädökset siitä, miten haitta- ja vaaratapahtumat ilmoitetaan, miten vakavat poikkeamat käsitellään ja miten niistä opitaan asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi.

Säädösohjauksella voidaan vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevien kansallisten tietojen käyttöä hyvinvointialueiden ohjauksessa, valvonnassa ja vertaiskehittämisessä, vähentää rinnakkaisia järjestelmiä ja tietojen siiloutumista eri viranomaisiin sekä varmistaa kaikille avoin kansallinen tilannekuva ja raportointi.

4. Laadukas asiakas- ja potilasturvallisuustieto auttaa kohdentamaan resursseja oikein

Suomessa asiakas- ja potilasturvallisuustieto on hajanaista ja aliraportoitua, eikä kansallista haitta- ja vaaratapahtumien seuranta- ja arviointijärjestelmää vielä ole. Siksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva valtakunnallinen päätöksenteko nojaa vajaaseen tilannekuvaan. Paremmalla tiedolla voidaan ehkäistä haittoja ja vähentää inhimillistä kärsimystä ja turhia kustannuksia.

Kun kehitetään yhtenäinen ilmoitus- ja seurantajärjestelmä asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvistä haitoista, vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista, saadaan sen avulla kerättyä kattavaa ja vertailukelpoista tietoa. Tällöin resurssit, kehittämistoimet ja turvallisuutta parantavat ratkaisut voidaan kohdistaa tehokkaasti, kun kehityssuunnat ovat näkyvissä.

Koottavasta tiedosta esimerkkejä ovat toimenpiteiden komplikaatiot, lääkinnällisten laitteiden vaaratilanteet, lääkehoidon haitat, kaatumiset ja hoitoon liittyvät infektiot.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden ajantasainen tieto ja yhtenäinen tilannekuva mahdollistavat hyvinvointialueiden vaikuttavan tiedolla johtamisen. Laadukas tieto myös vahvistaa omavalvontaa sekä vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Lisäksi avoimella tiedolla ja toiminnan läpinäkyvyydellä lisätään kansalaisten luottamusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.