Selvitys: Suomalaisten luottamus ei säily itsestään – Asiantuntijat varoittavat digitaalisen turvallisuuskulttuurin puutteesta

Suomalaisten luottamusta haastavat muun muassa yhteisen kokemusperustan murentuminen, kansalaisten etääntyminen päätöksenteosta, tekoälymurroksen liian nopea eteneminen, ihmisten kokemus siitä, etteivät ymmärrä riittävästi teknologian vaikutuksia arkeensa ja yhteiskuntaan ja virheettömyyden kulttuurin aiheuttama pysähtyneisyys. Korkean luottamuksen yhteiskunnan seuraava haaste on rakentaa digitaalista turvallisuuskulttuuria.

Tutkimustulokset julkaistaan SuomiAreena-viikolla, jossa pääteemana on tänä vuonna luottamus. Gofore on yksi SuomiAreenan suuren turvallisuuspäivän kumppaneista. 

Tutkimustulokset laajemmin: https://gofore.com/yhteiskunnallisen-luottamuksen-tilannekuva/

1. Suomalaisuuden yhteinen perusta on murtumassa

”Yhteinen ”putki” eli julkiset palvelut läpi suomalaisen yhteiskunnan: neuvola, päivähoito, koulujärjestelmä, jatkokoulutus, armeija. Nämä luovat yhteistä mielenmaisemaa ja pohjaa järjestelmälle ja sulattavat erilaiset ryhmät toimimaan yhdessä ainakin kohtuullisesti.”

”Luottamuksen rakentumisesta tärkein elementti on se kokemus siitä, että onko joku sun puolella vai ei.”

- Luottamus on ollut suomalaisen yhteiskunnan näkymätön käyttöjärjestelmä, jota ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Meitä kaikkia yhdistävien tekijöiden tunnistaminen ja yhteiseksi tekeminen vaativat tietoista työtä. Jos luottamuksen kulttuuriperintö ei siirry uusille sukupolville, olemme ongelmissa”, toteaa Goforen julkisen sektorin johtaja Ewa Tawaststjerna.

2. Tekoälymurros etenee niin nopeasti, etteivät ihmiset pysy siinä perässä

Haastateltavat varoittavat, että muutos voi syrjäyttää osan ihmisistä: “Jos ihmiset eivät ymmärrä palvelumalleja, joihin heidän pitäisi luottaa, on luottamusta vaikea rakentaa”, eräs haastateltava toteaa.

- Tässä tutkimuksessa tunnistetut jännitteet ovat digitaalista yhteiskuntaa koskevia jännitteitä, toistaiseksi käymättömiä yhteiskunnallisia keskusteluja, joiden osalta maamme seuraava hallitus ei saa pudottaa palloa”, Tawaststjerna sanoo.

3. Ihminen jää sivuun, kun päätökset tehdään etäällä

Selvityksen mukaan luottamusta pitäisi johtaa tietoisesti samalla tavalla kuin yritykset johtavat asiakaskokemustaan. Kyse on siitä, kokeeko kansalainen olevansa osa järjestelmää vai sen kohde. Kansalaiset pitäisi ottaa mukaan ennen päätöksiä, ei niiden jälkeen.

“Suomalaiset luottavat järjestelmään, mutta eivät koe olevansa sen tekijöitä”, yksi haastatelluista tiivistää.

”Meidän pitäisi ottaa nyt paljon rohkeammin ja kunnianhimoisemmin käyttöön näitä muita demokratiatyökaluja, kuten kansalaispaneelit.”, toinen haastateltava huomauttaa.

4. Virheiden pelko on yksi kehityksen suurimpia riskejä

“Kyllähän hitaudesta kertoo, että ensin tehdään kaksivuotinen esiselvitys, jonka jälkeen alkaa varsinainen selvitys”, yksi haastatelluista sanoo.

"Jos liian pitkään harkitaan ja jäädään sivusta seuraajaksi, niin sittenhän me ei olla tekemässä sitä maailmaa, mitä me halutaan.”

- Selvityksen haastatteluista näkee, miten virkavastuun vaikutus pysähtyneisyyteen on merkittävä. Virheettömyyden tavoittelu aiheuttaa hitautta ja heikentää uudistumiskykyä, jota nyt tarvitaan. Keskeinen kysymys Suomelle tässä on, miten poistamme virheiden tekemisen pelkoa ja virkavastuun taakkaa, Tawaststjerna kysyy.

5. Teknologiasta on tullut turvallisuuskysymys

Selvityksen yksi laajimmista teemoista liittyy informaatiovaikuttamiseen ja turvallisuuskulttuurin ennakoivaan peräänkuuluttamiseen. Informaatiovaikuttaminen kohdistuu yhä useammin luottamuksen horjuttamiseen eikä järjestelmiin.

“Yhtäkkiä teknologia on turvallisuuspoliittinen kysymys”, yksi haastatelluista toteaa.

”Digitaalisessa ympäristössäkin meidän lompakko on siellä perstaskussa.”, yksi haastatelluista huomauttaa.

- Vaikka informaatiovaikuttamista on tehty läpi maailmanhistorian, sen nykyiset muodot ovat meistä monelle vieraita ja hyvin vaivihkaisia. Siksi emme osaa tai ymmärrä puolustautua sitä vastaan. Haastatteluista nouseva ydinkysymys on, millainen digitaalinen turvallisuuskulttuuri Suomeen jatkossa tarvitaan ja kuka sitä johtaa. Ruotsissa on ollut jo tovin toiminnassa psykologisen puolustuksen virasto. Suomessa tällaista selkeää vastuuta ei ole kellään toimijalla, Tawaststjerna pohtii.

Luottamusta on pidettävä yllä tietoisesti

Tawaststjernan mukaan luottamus ei ole enää itsestäänselvyys edes Suomessa. Se on rakennettava uudelleen jokaisen sukupolven ja jokaisen palvelun yhteydessä. Tämä on keskeinen elementti siinä, miten tulevaisuususko siirtyy sukupolvelta toiselle.

“Digitalisaation seuraava vaihe ei onnistu ilman luottamusta. Kyberturva, tietosuoja ja digitaalinen itsemääräämisoikeus ovat nousseet teknisistä yksityiskohdista strategisiksi johtamiskysymyksiksi”, hän painottaa.

Selvityksen taustalla huippuasiantuntijoiden laajat syvähaastattelut

Selvitys perustuu Verianin Goforen toimeksiannosta toteuttamaan laadulliseen haastattelututkimukseen, joka toteutettiin 18.3.–11.5.2026. Aineisto koostuu 15 syvähaastattelusta, joissa haastateltiin suomalaisia digitalisaation huippuasiantuntijoita ja akateemisia tutkijoita.

Haastatellut asiantuntijat:

• Antti Kauppinen, Erillisverkot
• Antti Ylä-Jarkko, KeuSote
• Heikki Heikkilä, Keha-keskus
• Ismo Parviainen, Sisäministeriö
• Jaakko Lempinen, Yle
• Jarkko Levasma, Valtiovarainministeriö
• Johanna Vuorelma, Tampereen yliopisto
• Jukka Nikkilä, Puolustusvoimat
• Maria Rautavirta, Liikenne- ja viestintäministeriö
• Markku Heinäsenaho, Sosiaali- ja terveysministeriö
• Nina Nissilä, Kela
• Peter Sund, Kyberala, Teknologiateollisuus
• Petteri Hemminki, Puolustusvoimat
• Sasa Haavisto, Poliisihallitus
• Ville Peltola, Teknologiateollisuus
  
  

Lisätietoja:
Ewa Tawaststjerna
Digital Government -liiketoimintajohtaja, Gofore Oyj
p. 040 760 0392
ewa.tawaststjerna@gofore.com

Selvityksen päälöydöksien, ratkaisuehdotuksien ja haastattelusitaattien laajempi esittely: https://gofore.com/yhteiskunnallisen-luottamuksen-tilannekuva/