Psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä lievästä aivovammasta toipumisessa
24.6.2026 08:35:59 EEST | HUS | Tiedote
Lievän aivovamman jälkeiset pitkittyneet oireet eivät selity pelkästään vamman ominaispiirteillä, vaan myös psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä toipumisessa. Tämä käy ilmi neuropsykologian erikoispsykologi Kaisa Mäen väitöstutkimuksesta.
Lievä aivovamma on yleinen, ja valtaosa potilaista toipuu hyvin muutamien kuukausien kuluessa vammasta. Osalla oireet jatkuvat pidempään.
Noin joka kuudes päivystyksessä lievän aivovamman takia hoidettu aikuinen raportoi vähintään lieviä jälkioireita kolmen–kuuden kuukauden kuluttua vammasta. Pitkittyneisiin oireisiin liittyy merkittävää kuormitusta arjessa, toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntynyttä terveyspalvelujen käyttöä.
”Halusin tutkia sitä, miksi osa potilaista ei toivu odotetusti, vaikka vamma on lievä. Ymmärrys auttaa kehittämään hoitoa ja tukemaan toipumista”, sanoo psykologian lisensiaatti, HUSissa neuropsykologian erikoispsykologina työskentelevä Kaisa Mäki.
Kuormittava elämäntilanne liittyy pitkittyneisiin oireisiin
Tutkimus osoittaa, että psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä pitkittyneisiin oireisiin. Esimerkiksi viimeaikaiset kuormittavat elämäntapahtumat olivat yhteydessä lisääntyneeseen väsymykseen ja masennusoireisiin.
Potilaat, jotka kokivat kognitiivisia oireita lievän aivovamman jälkeen, eivät useimmiten suoriutuneet testeissä heikommin kuin oireettomat potilaat. Sen sijaan kognitiivisia oireita kokevilla potilailla havaittiin matalampaa koettua sosiaalista tukea ja heikompaa resilienssiä kuin niillä, joilla ei tällaisia oireita ollut.
”Tämä viittaa siihen, että oireet eivät selity pelkästään kognitiivisen suoriutumisen vaikeuksilla, vaan taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä”, Mäki sanoo.
Tutkimuksen löydökset korostavat potilaan kokemuksen ja psykososiaalisten tekijöiden merkitystä lievästä aivovammasta toipumisessa.
”Potilaiden kokemat oireet ja huolenaiheet on tärkeää ottaa vakavasti. Vähättelevä suhtautuminen voi lisätä epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja vaikeuttaa toipumista”, Mäki sanoo.
”Yksilöllisillä psykologisilla tekijöillä ja elämäntilanteella on tärkeä rooli toipumisessa, ja nämä pitäisi huomioida, kun oireet pitkittyvät”, hän korostaa.
Psykologian lisensiaatti Kaisa Mäen väitöskirja Symptomatic outcome following mild traumatic brain injury: Associations with perceived injustice, stressful life events and protective psychological factors tarkastettiin 5.6.2026 Helsingin yliopistossa.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa MäkiPsykologian lisensiaatti, neuropsykologian erikoispsykologiHUSin Neurokeskus
kaisa.maki@hus.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Mekanismerna bakom ruptur av hjärnaneurysm preciseras – HUS medverkar i en internationell studie6.7.2026 07:39:02 EEST | Pressmeddelande
HUS Helsingfors universitetssjukhus medverkar i en internationell studie som tillför ny information om varför en del hjärnaneurysm rupturerar. Resultaten kan i framtiden bidra till att bättre än i nuläget identifiera aneurysmen med störst rupturrisk och stödja utvecklingen av nya läkemedelsbehandlingar. Studien har publicerats i den ansedda tidskriften Nature Neuroscience.
Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa6.7.2026 07:39:02 EEST | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.
Arbetet för babyvänlig verksamhet fortsätter – utvecklingsarbetet fortsätter med ny sammansättning2.7.2026 10:28:59 EEST | Pressmeddelande
Efter att Institutet för hälsa och välfärd THL:s nationella samordnande upphörde fortsätter arbetet för babyvänlig verksamhet i samarbete med alla välfärdsområden. Målet för den sakkunniggrupp som HUS har sammankallat är att trygga och utveckla babyvänlig vård i hela landet.
Vauvamyönteinen työ jatkuu – kehittämistyö jatkuu uudella kokoonpanolla2.7.2026 10:28:59 EEST | Tiedote
THL:n kansallisen koordinaation päätyttyä vauvamyönteisyystyö jatkuu yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. HUSin koollekutsuman asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvata ja kehittää vauvamyönteistä hoitoa koko maassa.
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme