Vihreiden Hopsu: Hallitus romuttaa demokratian perustaa järjestöleikkauksilla – näillä 11 keinolla suuntaa voi muuttaa

Hopsun mukaan liberaalin demokratian puolustaminen on yksi aikamme suurista tehtävistä ja siihen pitäisi herätä ajoissa. Hopsun ehdotus sisältää kaikkiaan yksitoista toimenpide-ehdotusta demokratian vahvistamiseksi. 

Niihin lukeutuvat muun muassa median toimintaedellytysten turvaaminen, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen sekä medialukutaidon vahvistaminen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen.

Ajankohtaisin esimerkki demokratian rapautumisesta Hopsun mukaan on hallituksen tapa kohdella kansalaisyhteiskuntaa. Hallitus leikkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia ensi vuonna noin kolmanneksen 190 miljoonaan euroon, ja samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeri esitti identiteettiperusteisia kriteereitä järjestötuille. Hopsun mukaan Vihreät turvaisi järjestöille ennakoitavan rahoituksen ja sitoisi lainvalmistelun lausuntoajat lakiin.

Hopsu suree, että uhkakuvat ja huolet, jotka nostettiin esiin muutettaessa arpajaistuottopohjaista järjestörahoitusta valtion budjettirahoitteiseksi, ovat realisoituneet.

– Kun valtio leikkaa tuen juuri niiltä järjestöiltä, jotka pitävät heikoimpien puolta ja osallistuvat lainvalmisteluun, se vaientaa kansalaisyhteiskunnan ääntä. Se ei ole vain budjettileikkaus, vaan demokratian kaventamista, sanoo Hopsu.

Hopsun mukaan hallituksen esitys vaalipiirien vähimmäismäärän laskemisesta on kannatettava, mutta jää puolitiehen. Vihreät tukee muutosta, joka mahdollistaisi Lapin ja muiden pienten vaalipiirien piilevän äänikynnyksen ongelman korjaamisen. Hopsu muistuttaa, että yritys korjata ongelma kaatui keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten vastustukseen, vaikka kyse oli hallituksen omasta ohjelmakirjauksesta.

– Olisi tärkeää korjata näitä kohtuuttomia piileviä äänikynnyksiä, siksi tuemme hallituksen esitystä vaalipiirien minimimäärän muutoksesta. Samaan aikaan on muistettava, että vaalipiirien määrän muutos on vain pieni osa demokratian toteutumisen vahvistamista. Tarvitsemme lukuisia keinoja, jotta turvaamme kansalaisten aidon vaikutusmahdollisuuden, Hopsu painottaa.

Hopsu ehdottaa myös äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen, mikä on ollut Vihreiden kanta jo pitkään. Hän huomauttaa, että Suomi on jäämässä jälkeen: Britannia laski juuri äänestysikärajan 16 vuoteen valtiollisissa vaaleissa, ja Itävallassa nuoret ovat äänestäneet kaikissa vaaleissa jo vuodesta 2007.

– Päätökset esimerkiksi ilmastosta, koulutuksesta ja talouden tilasta ulottuvat pisimmälle juuri nuorten elämään. On oikein, että he pääsevät vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa, sanoo Hopsu.

Lue Hopsun avaus kokonaisuudessaan täältä >>