Vihreiden Pitko: Ennätyshelteet osoittavat, että ilmastokriisi etenee odotettua nopeammin
2.7.2026 11:00:00 EEST | Vihreät - De Gröna | Tiedote
Euroopan ennätyshelteet ovat vakava varoitus ilmastokriisin etenemisestä. Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jenni Pitko muistuttaa, että yleistyvät hellejaksot uhkaavat ihmisten terveyttä, luontoa ja rakennettua ympäristöä – mutta pahimpia vaikutuksia voidaan yhä hillitä määrätietoisilla ilmastotoimilla.

Eurooppaa koettelevat jälleen poikkeukselliset helleaallot, jotka aiheuttavat vakavia terveyshaittoja, lisäävät maastopalojen riskiä ja kuormittavat luontoa. Myös Suomessa hellejaksot ovat yleistyneet. Tutkimuksen mukaan viime heinäkuussa koettu kahden viikon hellejakso Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.
– Neljänkymmenen asteen helteet eivät ole enää vain Etelä-Euroopan ongelma. Ilmastokriisin ehkä huolestuttavin piirre on sen ennustamattomuus: kehitys etenee monin paikoin nopeammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten arvioitiin. Vielä jokin aika sitten näin pitkiä ja voimakkaita hellejaksoja pidettiin tulevaisuuden ilmiönä, mutta nyt niitä koetaan jo. Se on vakava varoitus siitä, mihin olemme ajautumassa ilman riittäviä ilmastotoimia, Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jenni Pitko toteaa.
Kuumuuden vaikutukset ulottuvat ihmisten lisäksi eläimiin ja ekosysteemeihin. Esimerkiksi lintujen pesintä ei välttämättä onnistu kuumissa olosuhteissa ja viileisiin vesiin tottuneet pohjoisen kalalajit eivät lisäänny lämpenevissä vesissä. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa ja tätä kehitystä emme myöskään pysty ennakoimaan.
– Luonto kertoo meille jo nyt, että ilmasto on muuttunut. Maastopalot, leväkukinnat sekä kuivuuden riskit ovat jo nyt riesa. Kyse ei enää ole tulevaisuuden uhkakuvista vaan tämän päivän todellisuudesta, Pitko sanoo.
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut ilmastonmuutoksen olevan 2000-luvun suurin yksittäinen uhka ihmisten terveydelle. Viime vuoden helteiden arvioidaan aiheuttaneen Euroopassa noin 25 000 ennenaikaista kuolemaa. Kuumuudesta kärsivät erityisesti ikääntyneet, lapset ja pitkäaikaissairaat, mutta äärimmäinen kuumuus heikentää myös terveiden ihmisten toimintakykyä.
Rakennetussa ympäristössä helteisiin ei ole varauduttu riittävästi.
– Arkkitehtina näen, että suomalaiset rakennukset on suunniteltu ennen kaikkea kylmää vastaan. Nyt meidän on opittava suunnittelemaan myös kuumuutta varten. Viilennys, tehokas auringonsuojaus, puusto, viheralueet ja energiatehokkaat jäähdytysratkaisut on otettava osaksi normaalia rakentamista. Kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, Pitko sanoo.
Tutkimusten mukaan ilmaston lämpenemisen hillitsemisellä on suuri vaikutus siihen, kuinka usein äärimmäisiä helteitä koetaan. Vielä 1900-luvun lopulla poikkeuksellisen voimakkaita helleaaltoja esiintyi Suomessa keskimäärin kerran 50 vuodessa. Jos lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen, vastaavien helteiden todennäköisyys on noin kymmenen prosenttia vuodessa. Kahden asteen lämpenemisessä todennäköisyys lähes kaksinkertaistuu.
– Tämä muistuttaa, että jokaisella ilmastoteolla on merkitystä. Kyse ei ole siitä, voidaanko ilmastonmuutos enää kokonaan estää, vaan siitä, kuinka paljon kärsimystä pystymme vielä ehkäisemään. Jokainen vältetty lämpenemisen kymmenys suojaa ihmisiä, luontoa ja yhteiskuntaa, Pitko linjaa.
– Ilmastokriisi on ihmisten aiheuttama, mutta meillä on myös mahdollisuus ratkaista sitä. Tarvitsemme määrätietoisia päästövähennyksiä, hiilinielujen kasvattamista ja samanaikaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kaupunki- ja rakennussuunnittelua, joka suojaa ihmisiä myös kuumuudelta, Pitko päättää.
Yhteyshenkilöt
Jenni PitkoVihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Puh:09 432 3168jenni.pitko@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna
Vihreiden Tynkkynen: komissio taipui saastuttajien painostuksesta – Suomen puolustettava päästökauppaa17.7.2026 14:01:31 EEST | Tiedote
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvostelee komission esitystä päästökaupan uudistamiseksi ilmastotoimien heikentämisestä. Hän peräänkuuluttaa nyt hallitukselta tiukkaa linjaa neuvotteluissa ilmastouskottavuuden vahvistamiseksi.
Virta: Pääministeri ei tunnu ymmärtävän, että kysymys ei ole lobbareista vaan hänen omasta arviointikyvystään – puhemiehen kutsuttava eduskunta koolle15.7.2026 22:15:41 EEST | Tiedote
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan pääministeri Petteri Orpon tämäniltainen A-studion haastattelu ei poistanut Garden Helsinki -hankkeeseen liittyviä vakavia kysymyksiä. Päinvastoin se vahvisti huolen siitä, että 35 miljoonan euron tukilinjaus tehtiin ennen asianmukaista valmistelua, laskelmia ja riippumattomia vaikutusarvioita.
Vihreiden Pyhälammi: Vastuu hämäristä kaverihankkeista on poliitikoilla, ei lobbareilla15.7.2026 16:25:08 EEST | Tiedote
Vihreiden varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi peräänkuuluttaa päätöksenteon vastuun olevan poliitikoilla, ei lobbareilla. Tänään Helsinki Garden -hankkeesta kerrottiin heidän syyllistyneen virheisiin ja olemaan avoin hallihankkeen uudelle käsittelylle. Tällä ei kuitenkaan voi kuitata pitkäaikaista prosessia, jossa hanke on pyritty saamaan väkisin läpi virkavalmistelun arvion vastaisesti.
Virta: Suomalaiset ansaitsevat vastaukset – pääministerin on vastattava ainakin näihin kuuteen kysymykseen15.7.2026 11:13:03 EEST | Tiedote
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan pääministeri Petteri Orpon selitys Garden Helsinki -hankkeen työllisyysluvuista ei poista päätöksentekoon liittyviä vakavia kysymyksiä. Päinvastoin jokainen uusi julkisuuteen tullut tieto näyttää herättävän enemmän kysymyksiä kuin antavan vastauksia.
De Grönas Allu Pyhälammi: De Gröna stöder revideringen av självstyrelselagen13.7.2026 14:15:49 EEST | Pressmeddelande
De Gröna i Finland ställer sig positiva till förslaget till ny självstyrelselag för Åland. Det beslöt partistyrelsen på sitt senaste möte då man antog sitt remissvar till den proposition som nu är ute på remiss.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme