Vihreät - De Gröna

Vihreiden Pitko: Ennätyshelteet osoittavat, että ilmastokriisi etenee odotettua nopeammin

2.7.2026 11:00:00 EEST | Vihreät - De Gröna | Tiedote

Jaa

Euroopan ennätyshelteet ovat vakava varoitus ilmastokriisin etenemisestä. Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jenni Pitko muistuttaa, että yleistyvät hellejaksot uhkaavat ihmisten terveyttä, luontoa ja rakennettua ympäristöä – mutta pahimpia vaikutuksia voidaan yhä hillitä määrätietoisilla ilmastotoimilla.

Jenni Pitko
Jenni Pitko

Eurooppaa koettelevat jälleen poikkeukselliset helleaallot, jotka aiheuttavat vakavia terveyshaittoja, lisäävät maastopalojen riskiä ja kuormittavat luontoa. Myös Suomessa hellejaksot ovat yleistyneet. Tutkimuksen mukaan viime heinäkuussa koettu kahden viikon hellejakso Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa oli ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.

– Neljänkymmenen asteen helteet eivät ole enää vain Etelä-Euroopan ongelma. Ilmastokriisin ehkä huolestuttavin piirre on sen ennustamattomuus: kehitys etenee monin paikoin nopeammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten arvioitiin. Vielä jokin aika sitten näin pitkiä ja voimakkaita hellejaksoja pidettiin tulevaisuuden ilmiönä, mutta nyt niitä koetaan jo. Se on vakava varoitus siitä, mihin olemme ajautumassa ilman riittäviä ilmastotoimia, Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jenni Pitko toteaa.

Kuumuuden vaikutukset ulottuvat ihmisten lisäksi eläimiin ja ekosysteemeihin. Esimerkiksi lintujen pesintä ei välttämättä onnistu kuumissa olosuhteissa ja viileisiin vesiin tottuneet pohjoisen kalalajit eivät lisäänny lämpenevissä vesissä. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa ja tätä kehitystä emme myöskään pysty ennakoimaan.

– Luonto kertoo meille jo nyt, että ilmasto on muuttunut. Maastopalot, leväkukinnat sekä kuivuuden riskit ovat jo nyt riesa. Kyse ei enää ole tulevaisuuden uhkakuvista vaan tämän päivän todellisuudesta, Pitko sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut ilmastonmuutoksen olevan 2000-luvun suurin yksittäinen uhka ihmisten terveydelle. Viime vuoden helteiden arvioidaan aiheuttaneen Euroopassa noin 25 000 ennenaikaista kuolemaa. Kuumuudesta kärsivät erityisesti ikääntyneet, lapset ja pitkäaikaissairaat, mutta äärimmäinen kuumuus heikentää myös terveiden ihmisten toimintakykyä.

Rakennetussa ympäristössä helteisiin ei ole varauduttu riittävästi.

– Arkkitehtina näen, että suomalaiset rakennukset on suunniteltu ennen kaikkea kylmää vastaan. Nyt meidän on opittava suunnittelemaan myös kuumuutta varten. Viilennys, tehokas auringonsuojaus, puusto, viheralueet ja energiatehokkaat jäähdytysratkaisut on otettava osaksi normaalia rakentamista. Kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, Pitko sanoo.

Tutkimusten mukaan ilmaston lämpenemisen hillitsemisellä on suuri vaikutus siihen, kuinka usein äärimmäisiä helteitä koetaan. Vielä 1900-luvun lopulla poikkeuksellisen voimakkaita helleaaltoja esiintyi Suomessa keskimäärin kerran 50 vuodessa. Jos lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen, vastaavien helteiden todennäköisyys on noin kymmenen prosenttia vuodessa. Kahden asteen lämpenemisessä todennäköisyys lähes kaksinkertaistuu.

– Tämä muistuttaa, että jokaisella ilmastoteolla on merkitystä. Kyse ei ole siitä, voidaanko ilmastonmuutos enää kokonaan estää, vaan siitä, kuinka paljon kärsimystä pystymme vielä ehkäisemään. Jokainen vältetty lämpenemisen kymmenys suojaa ihmisiä, luontoa ja yhteiskuntaa, Pitko linjaa.

– Ilmastokriisi on ihmisten aiheuttama, mutta meillä on myös mahdollisuus ratkaista sitä. Tarvitsemme määrätietoisia päästövähennyksiä, hiilinielujen kasvattamista ja samanaikaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kaupunki- ja rakennussuunnittelua, joka suojaa ihmisiä myös kuumuudelta, Pitko päättää.

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna

Vihreiden Hanna Holopainen: Kokonaisturvallisuus ei toteudu, jos vammaiset jäävät hätätilanteessa oman onnensa nojaan1.7.2026 12:01:46 EEST | Tiedote

Suomi panostaa parhaillaan varautumiseen ja kokonaisturvallisuuteen. Julkisissa rakennuksissa ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta suunnitella etukäteen, miten apua tarvitsevat ihmiset evakuoidaan vaaratilanteessa. Vihreiden puolustusvaliokunnan jäsen kansanedustaja Hanna Holopainen vaatii Suomeen sitovaa velvoitetta henkilökohtaisiin hätätilanne- ja poistumissuunnitelmiin.

Kansanedustaja Mari Holopainen: Orpon hallituksen tapa jakaa avustusta Garden-hallihankkeelle ei ole läpinäkyvä – pääkaupunkiseudun tapahtuma- ja kulttuurialalla 35 miljoonalla eurolla olisi muitakin käyttäjiä30.6.2026 10:50:39 EEST | Tiedote

Helsinkiläinen kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) peräänkuuluttaa Orpon hallitukselta Helsingin ja pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja tapahtuma-alan tasapuolista kohtelua. Helsingin Sanomat kirjoittaa 29.6., että Orpon hallitus teki päätöksen tuesta samaan aikaan, kun hankkeen puuhamiehet järjestelivät kokoomuksen ja Orpon vaalirahoitusta kunta- ja aluevaaleihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye