Selvitys: Näin opiskelijat haluavat asua – opiskelija-asuntoyksiö jatkaa opiskelijoiden ykkösvaihtoehtona tukimuutoksesta huolimatta

Yksinasumisen ja yksiöiden suosio jatkuu tukimuutoksista huolimatta, käy ilmi Suomen opiskelija-asunnot SOA:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttamasta kyselystä. Vastaajista 41 prosenttia valitsisi ensisijaisesti asunnokseen opiskelija-asuntoyksiön. Toiseksi eniten ykköstoivemainintoja sai opiskelija-asuntokaksio (26 %).

Tulos ei yllätä Suomen opiskelija-asunnot SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusua.

”Yksinasuminen ja yksiötoiveet ovat pitkään jatkuneita trendejä, siis jo ajalta ennen asumistukimuutosta. Siksi myöskään paluu asumislisän piiriin ei näytä kääntäneen suuntaa.”

Opiskelijoiden asumisen tuki muuttui syksystä 2025, kun valtaosa opiskelijoista palasi opintotuen asumislisän piiriin. Erityisesti yksinasuvilla opiskelijoilla muutos leikkasi kuukausituloja merkittävästi aiempaan asumistukeen nähden. Opiskelijat siirtyivät vuonna 2017 yleiselle asumistuelle, minkä on arvioitu lisänneen yksinasumista ja yksiökysyntää.

Kyselyyn vastanneiden joukossa painottuivat nuoret ja opiskelija-asunnossa asuvat opiskelijat.

”Aineisto antaa kuvaa etenkin nuorten ja opintojen alkuvaiheessa olevien toiveista. Jos vastaajissa olisi enemmän varttuneempia opiskelijoita, isompien asuntojen ja kumppanin kanssa asumisen suosio noususi yksiöiden rinnalle”, Lehtoruusu arvelee.

Tulosten perusteella opiskelijat eivät hevin tingi asumistoiveistaan, vaikka toimeentulo olisi niukka. Jos ykköstoive, eli edullinen opiskelija-asuntoyksiö, ei tärppää, kakkosvaihtoehtona on kalliimpi markkinahintainen yksiö. Solu- tai kimppa-asumista on toiveiden kärjessä harvemmalla.

”Opiskelija-asunnot eivät ole vain pistäytymispaikkoja, vaan opiskelijoiden koteja, joihin panostetaan ja joissa halutaan viihtyä”, Lehtoruusu selittää. ”Etäopiskelun myötä koti on monelle myös ensisijainen opiskelupaikka”.

Lehtoruusun mukaan tulos selittää myös opiskelija-asuntorakentamisen trendiä. Uusissa taloissa painottuvat yksiöt, ja soluasuntopaikkojen määrä vähenee.

”Opiskelija-asuntorakennuttajat vastaavat opiskelijoiden toiveisiin. Jos kulkee vastakarvaan, edessä on vajaakäyttöä.”

Osa tykästyy yhteisölliseen asumiseen

Kyselyyn vastanneista moni karsastaa yhteisöllisiä solu- ja kimppa-asuntoja. Syinä korostuvat kämppiksen löytämisen vaikeus, huoli erilaisista siisteyskäsityksistä ja yksityisyyden kaipuu.

Toisaalta osa tykästyy yhteisölliseen asumiseen. Solussa tai kimppakämpässä asuvista 44 prosenttia voisi asua niissä pitkäaikaisesti.

”Tämä vastaa aikaisempien selvitysten tuloksia. Yhteisöllinen asuminen jakaa mielipiteitä ja osa kokeiltuaan tykästyy”, Lehtoruusu sanoo ja suosittelee kokeilemaan: ”Itsenäisen asumistaipaleen alkupuolelle kokemukset muovaavat toiveita. Kokeilemalla selviää, sopiiko yhteisöllinen asuminen itselle.”

Vaikka osalle yhteisöllinen asuminen maittaa, silti 61 prosenttia soluasunnossa tai kimppakämpässä asuvista etsisi seuraavaa asuntoa yksin.

Kansainväliset opiskelijat näkyvät soluasuntokysynnässä

Kansainväliset opiskelijat suhtautuvat yhteisölliseen asumiseen selvästi kotimaisia opiskelijoita myönteisemmin. Vastanneista kansainvälisistä opiskelijoista 31 prosenttia asuu soluasunnossa tai kimppakämpässä. Yksin asuntoa etsivien kansainvälisten opiskelijoiden suosituimmassa asuntotyyppitoiveiden yhdistelmässä ykkössijalla on huone jaetusta opiskelija-asunnosta, toisella sijalla opiskelija-asuntoyksiö ja kolmantena huone markkinahintaisesta asunnosta.

”Kansainvälisten ja kotimaisten opiskelijoiden asuntokysyntä on tavallaan toisiaan täydentävää”, Lehtoruusu pohtii. ”Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu on kohentanut soluasuntojen käyttöasteita.”

Lehtoruusu ei silti povaa soluasuntorakentamisen renessanssia, vaikka kansainvälisten opiskelijoiden määrä jatkaisikin kasvuaan.

”Uudistuotannon kustannusrakenteella menetetään soluasuntojen keskeinen vetovoimatekijä, eli edullinen hinta”.

Asunnon hinta oli tärkein asunnonvalintakriteeri vajaalle 60 prosentille vastaajista, eikä kansainvälisten ja kotimaisten opiskelijoiden välillä juuri ollut eroa.

”Ehkä kotimaisten opiskelijoiden tulopuoli joustaa helpommin niin, että asumistoiveita päästään toteuttamaan. Nykyisessä työllisyystilanteessa se voi tosin tarkoittaa isompaa opintovelkaa”, Lehtoruusu aprikoi.

Tietoja selvityksestä

Suomen opiskelija-asunnot SOA ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL toteuttivat asumistoivekyselyn yhteistyössä keväällä 2026. Kysely toteutettiin avoimena nettikyselynä, jonka linkkiä jaettiin ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä opiskelija-asuntotoimijoiden kautta. Kysely oli avoinna 23.4 - 18.5.2026 ja vastauksia kertyi 1498 opiskelijalta.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää korkeakouluopiskelijoiden asumiseen kohdistuvia toiveita sekä näiden toiveiden tärkeysjärjestystä. Lisäksi kysyttiin taustietoja, tietoja nykyisestä asumisesta sekä näkemyksiä yhteisöllisestä asumisesta.

Kyselyn tuloksista on koottu PowerBI-raportti, johon voi tutustua täältä.