Maahanmuuton tulevaisuusarviot: työperusteisiin oleskelulupiin odotetaan kasvua, opiskelijoiden määrä laskussa

Ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, joka muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta.

Teollisuushankkeet kasvattavat työperusteisten hakemusten määrää

Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on kääntynyt kasvuun useamman vuoden laskun jälkeen. Tammi–toukokuussa 2026 ensimmäisiä työperusteisia hakemuksia jätettiin 6 156, mikä on 16 % enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana ajankohtana.

Maahanmuuttovirasto arvioi, että ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä tulee nousemaan kuluvana vuonna hieman viime vuotta korkeammaksi. Vuoden 2026 hakemusmääräksi arvioidaan 11 000–13 000 hakemusta ja vuoden 2027 12 000–14 000 hakemusta.

– Kuluvan vuoden kasvanutta hakemusmäärää selittävät osaltaan muun muassa laiva- ja telakkateollisuuden sekä datakeskusten teollisuushankkeet, joihin on rekrytoitu ulkomaista työvoimaa. Erityisesti tämä näkyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Työperäisten hakemusten maltillinen kasvu on mahdollista myös vuonna 2027, jos Suomen talouskehitys on suotuisaa, kertoo tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä.

Opiskelijoiden hakemusmäärässä laskua

Maahanmuuttovirasto on laskenut arviotaan opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten määrästä. Virasto arvioi päivitetyssä ennusteessaan, että sekä kuluvana että seuraavana vuonna hakemuksia jätetään 11 000–12 000.

– Arviota laskettiin aiemmasta, sillä opiskelijoiden hakemusmäärä on vähentynyt kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 25 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Lasku johtuu todennäköisesti korkeakoulujen yhteishaussa vuoden 2025 alussa käyttöön otetusta 100 euron hakemusmaksusta, syksyllä 2026 voimaan tulevista täyskatteellisista lukukausimaksuista sekä Suomen haastavasta työllisyystilanteesta, kertoo Hirvelä.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa kansainvälisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrä, keskeisten lähtömaiden poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne sekä Suomen työmarkkinatilanne ja vetovoima opiskelu- ja asuinmaana.

Turvapaikkahakemusten määrä yhä matala

Turvapaikkahakemusten määrät Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ovat olleet EU:n yleisen kehityksen mukaisesti laskussa. Tammi–toukokuussa 2026 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomessa 717, eli 7 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vuosina 2026 ja 2027 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään 1 500–2 500 kappaletta vuosittain.

– Näköpiirissä ei tällä hetkellä ole tekijöitä, joiden perusteella hakemusmäärän voisi odottaa kasvavan merkittävästi kuluvana ja seuraavana vuonna. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku ja maahanmuuttopolitiikan kiristyminen EU-alueella yhdistettynä Schengen-alueella voimassa oleviin, useamman valtion maarajojen sisärajatarkastuksiin todennäköisesti pitävät Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän edelleen maltillisena, Hirvelä sanoo.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu

Ukrainasta pakeneville suunnatun tilapäisen suojelun hakemusmäärä on pysynyt tasaisena kuluvan vuoden aikana. Tammi–toukokuussa 2026 tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin yhteensä 3 215, mikä on 3 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu sekä 2026 että 2027 8 000–10 000 tilapäisen suojelun hakijaa. Ukrainan tilanteen ja samalla Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arviointiin liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä. On todennäköistä, että sotatilanteen jatkuessa muuttumattomana myös ukrainalaisten muuttoliike EU-alueelle jatkuu.

Lisätietoja medialle

• Verkkosivu: Tulevaisuusarviot | Maahanmuuttovirasto