Lounais-Suomen tienvarsilla niitetään kesäkuusta elokuun loppuun

Maanteille on määritelty viherhoitoluokat, joiden mukaisesti niittoja tehdään. Hoitoluokat määräytyvät teiden liikenteellisen merkityksen, maankäytön ja ympäristön mukaan. Suurin osa Satakunnan ja Varsinais-Suomen teistä niitetään kertaalleen, pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Päätiet niitetään yleensä pari kertaa kesässä. Taajamissa ja joissain erityiskohteissa niittokertoja on kolme tai neljä kesässä. Niittojen ajoituksessa huomioidaan mm. koulut, joiden lähistöllä niitetään yleensä vasta juuri ennen koulujen alkua.

Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja niittokertoihin. Niittykukkien kukkimisen kannalta otollisin niittoajankohta olisi elokuussa, mutta niitettävää tiestöä on paljon ja työ tulee tehdä tehokkaasti. Näin ollen niittoja tehdään koko kesä. Monimuotoisuuden säilyminen pyritään toki huomioimaan, mutta ajankohtien pikkutarkkaan räätälöintiin ei ole käytännössä mahdollisuuksia.

Niitoilla poistetaan tieluiskasta korkeakasvuiset heinät ja vesakot, jotka peittävät helposti näkyvyyttä henkilöautosta sekä haittaavat liikennemerkkien ja opasteiden havaitsemista. Korkea kasvillisuus haittaisi vähitellen myös kuivatuksen toimimista maanteiden ojissa. Tieympäristön viheralueiden hoidolla luodaan tieympäristöön myös siisteyttä ja viihtyisyyttä.

Viherhoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset. Näiden mukaisesti tiestölle määritellään viherhoitoluokat sekä laaditaan erityiskohteille kohdekohtaiset viherhoitosuunnitelmat.

Tienpientareilla kasvaa monenlaisia kasveja

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa, sillä tienpientareille on levinnyt kasvi- ja eläinlajistoa, joka on menettänyt muualla perinteisen elinympäristönsä. Tieympäristöt paikkaavatkin osaksi niittyjen harvenevaa verkostoa. Niitoista käydään joka vuosi keskustelua, sillä tienvarren kasvustot ilahduttavat kukkaloistossaan tielläliikkujia. Vuosittain toistettu niitto lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja parantaa niittylajiston elinoloja.

Teiden varsilla kasvaa myös vieraslajeja, joiden torjuntaa on edistetty viime vuosina eri tavoin. Esimerkiksi kurtturuusuja on leikattu alas useamman kerran kesässä Salon, Liedon ja Paimion alueilla. Leikkaamisen tavoitteena on näivettää kasvi, jolloin se lopulta kuolee. Lupiinin torjuntaa rajoittavat käytettävissä olevat resurssit, minkä vuoksi toimenpiteitä voidaan kohdentaa vain rajatuille alueille. Niittoa tehdään tehostetusti pääasiassa alueilla, joissa kasvaa arvokkaita kasvilajeja.

Varovaisuutta liikenteessä niittokoneen läheisyydessä

Hitaasti liikkuva niittokone on syytä ohittaa riittävän etäältä ja varovaisuutta noudattaen. Koneiden kuljettajat seuraavat liikennettä ja ohitustarpeen havaittuaan antavat tilaa ohitukseen turvallisessa kohdassa.

Palautetta niitoista voi antaa Liikenteen asiakaspalvelun Palveluväylän kautta.

Lisätietoja: Lounais-Suomen elinvoimakeskus, liikenteen ympäristöasiantuntija Alina Mustikkamaa, alina.mustikkamaa@elinvoimakeskus.fi, 0295 022 051