Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusKaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Maatilojen peltovalvonnat alkavat Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynnein ja satelliittien avulla

26.6.2026 09:23:37 EEST | Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote

Jaa

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus aloittaa maatilojen peltotukien valvontakäynnit heinäkuun alussa. Paikan päällä valvontakäynti tehdään tänä vuonna noin sadalle tilalle Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella, minkä lisäksi tukiehtojen toteutumista seurataan kaikilla maatiloilla satelliitteja hyödyntäen. Elinvoimakeskuksesta muistutetaan, että mahdolliseen selvityspyyntöön täytyy reagoida ja että muutokset tukihakemukselle kannattaa tehdä heti tarpeen huomattua, sillä valvonnasta ilmoittaminen estää muutosmahdollisuuden.

Vehnäkasvustoa pellolla
Selvityspyyntöön pitää ehdottomasti reagoida. Vastaamatta jättäminen voi aiheuttaa tuntuvia tukimenetyksiä. Mediafarmi © Maaseutuverkosto

Peltotukihakemuksia jätettiin 9.6. päättyneessä tukihaussa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella eli Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä yhteensä 3854 kappaletta. Määrä on noin sata hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Seuraavaksi vuorossa ovat elinvoimakeskuksen tarkastajien suorittamat tilakäynnit noin 2,5 %:lle tiloista.

– Tarkastuskäynti osuu tänä vuonna yhteensä noin sadalle tilalle Kaakkois-Suomen alueella. Valvontakäynnit aloitetaan heinäkuun alusta ja niitä jatketaan pitkälle loppusyksyyn saakka, maatalousyksikön va. päällikkö Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.

Valvontakäynnillä todetaan viljelykasvit ja pinta-alat sekä tarkastetaan, että tukiehtoja on noudatettu. Mikäli tukiehtoja ei noudateta, voi seurauksena olla tuen vähennys ja vähäisestä laiminlyönnistä huomautus.  

Valvonta on tärkeää, mutta tilakäyntiä ei kannata jännittää

Valvonta on edellytys sekä kansallisten että EU-tukien maksamiselle. Jäsenmaat saavat Euroopan unionin rahoitusosuuden vain siinä tapauksessa, että tarkastukset on tehty asianmukaisesti.

– Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tukiehtoja noudatetaan. Valvonta on tärkeää myös viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi, valvontapäällikkö Osmo Minkkinen toteaa.

Viljelijää kannustetaan olemaan tarkastajan mukana valvontakäynnillä.

– Asioista on helpompi keskustella jo peltokierroksen aikana kuin jälkikäteen, ja viljelijällä on hyvä mahdollisuus kysyä samalla mahdolliset mieltä askarruttavat kysymykset heti. Valvontakäynnillä pidetään neuvonnallinen ote, eikä tarkastuskäyntiä kannata turhaan jännittää. Valvontakauden käynnistyminen on myös meille tarkastajille vuoden kohokohtia, kun pääsee taas töihin maastoon toimistolta ja tapaamaan samalla viljelijöitä, tarkastaja Anu Kirves kertoo.

Satelliitti seuraa yhä useampia asioita pellolla – mahdolliseen selvityspyyntöön täytyy reagoida

Tilakäyntien lisäksi tukiehtojen täyttymistä seurataan satelliittien avulla. Satelliittiseuranta on jatkuvaa ja kattaa kaikki lohkot, joilta tukea on haettu. Kiteytetysti kyse on ympäri vuoden tapahtuvasta peltoalueiden viljelytoimenpiteiden seurannasta.

– Seurattavien kohteiden määrä on vuosi vuodelta noussut. Satelliitin avulla seurataan esimerkiksi, onko lohko maatalousmaata ja kasvi ilmoitetun mukainen sekä sitä, onko lohko niitetty tai laidunnettu ehtojen mukaisesti määräaikaan mennessä, Penttilä kertoo.

Satelliittiseurannassa tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa tukihakemuksella annettuihin tietoihin. Jos satelliittikuvien perusteella näyttää esimerkiksi siltä, että lohko ei ole maatalousmaata tai ilmoitettu kasvi vaikuttaa olevan eri kuin mikä hakemuksella on, lähtee viljelijälle selvityspyyntö mobiilisovellus Vipu-mobiiliin, joka on Ruokaviraston julkaisema maksuton väline viljelijöiden ja viranomaisten väliseen viestintään.

– Selvityspyyntöön täytyy ehdottomasti reagoida. Jos selvityspyyntöön ei reagoi, lohkon ei katsota täyttävän ehtoja, vaikka pellolla olisikin kaikki kunnossa. Vastaamatta jättäminen voi aiheuttaa tuntuvia tukimenetyksiä, Minkkinen kertoo.

Jos viljelijän mielestä ehto täyttyy, voi hän vastata Vipu-mobiilissa paikkaan sidotulla valokuvalla hallinnolle. Mikäli taas ehto ei täyty, tulee hakemusta muuttaa, tehdä vaadittu toimenpide tai perua tuki kyseiseltä lohkolta. Selvityspyynnön voi saada myös muusta syystä kuin satelliittiseurannan johdosta, esimerkiksi hakemustietojen tai valvontakäynnin perusteella.

Satelliitit ja tekniikka ovat hyviä renkejä, mutta ihmistä tarvitaan yhä

Satelliittiseuranta on tuonut viljelijälle mahdollisuuden peltotukien hakemuksen muuttamiseen koko kasvukauden ajan 1.10. saakka, mikäli viljelijä esimerkiksi huomaa, ettei viljely ehtojen mukaisesti onnistukaan.

– Muutokset kannattaa kuitenkin tehdä heti korjaustarpeen huomattua, sillä tukihakemuksen muutosmahdollisuus lukittuu, kun paikalla tehtävästä valvonnasta ilmoitetaan, Minkkinen toteaa.

Satelliitit ja teknologia ovat vähentäneet paikan päällä tehtävien tarkastusten määrää, mutta muuttaneet työn luonnetta myös hallinnon näkökulmasta. Lisäksi satelliittiseurannan myötä mukaan ovat tulleet EU-komission edellyttämät laadunarvioinnit maastokäynteineen, jotka tuovat peltovalvontakäyntien ohella tarkastajia noin 200 lohkolle alueella tänä vuonna.

– Satelliitit ja teknologiakaan eivät ole erehtymättömiä. Hyviä ja avuliaita renkejä, mutta kyllä tässä ihmistä vielä tarvitaan, päättää Penttilä.

Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista. Tukien tarkoituksena on turvata maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus EU:n pohjoisimmissa viljelyoloissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maatalousyksikön va. päällikkö Jukka Penttilä, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 029 077
Valvontapäällikkö Osmo Minkkinen, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 029 072

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Valokuitua ja nuorille uusia mahdollisuuksia – Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen runsaasti EU:n maaseuturahoitusta6.8.2026 12:44:34 EEST | Tiedote

Vuoden 2026 huhti-kesäkuussa 66 eri yritystä ja 61*) kehittämishanketta Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä sai EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeja ja kehittämistoimia rahoitettiin yhteensä lähes 800 000 eurolla ja kehittämishankkeita runsaalla 2,8 miljoonalla eurolla.

Työpaikkailmoittelu kasvussa vuodentakaisesta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella, alueellinen vaihtelu kuitenkin suurta21.7.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli kesäkuun lopussa 32 703 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 8 021 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 153 ja Päijät-Hämeessä 14 529 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 451, Kymenlaaksossa 492 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 693 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 14,9 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,4 %, Kymenlaaksossa 14,4 % ja Päijät-Hämeessä 15,6 %. Koko maan työttömyysaste oli 12,8 %. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella kesäkuun aikana 1 532 kappaletta, se on 189 uutta avointa työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye