Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista
6.7.2026 06:04:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.

Kaukolämpöyhtiöt ovat perinteisesti hyödyntäneet jätevesiin jäänyttä lämpöä osana kaukolämmön tuotantoa. ”Tutkimuksessamme ajatus oli kuitenkin päinvastainen: kaukolämpöverkosta siirretäänkin paluuveden lämpöä jäteveden käsittelyyn. Selvitimme, voiko jäteveden lämpötilan hallinnalla vähentää polttoaineenkulutusta kaukolämmön tuotannossa ja parantaa biologisen jätevedenpuhdistuksen tehokkuutta”, kertovat Kavenero-hankkeen vastuullinen johtaja, Oulun yliopiston professori Mika Ruusunen ja projektipäällikkö, Oulun yliopiston dosentti Jari Ruuska.
Tulosten mukaan jäteveden lämpötilan nostaminen ja tasoittaminen voivat parantaa merkittävästi biologisen puhdistuksen olosuhteita ja tukea samalla kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuutta.
Oulun yliopiston säätötekniikan sekä vesihuollon ja vesienkäsittelyn tutkimusryhmien toteuttamassa KAVENERO-hankkeessa (Kaukolämpö- ja vesihuoltojärjestelmän energiatehokas sektori-integraatio kaupunkien vihreän siirtymän edistämisessä) tarkasteltiin kaukolämpö- ja vesihuoltojärjestelmien yhdistämistä. Rahoittajana toimi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeeseen osallistuivat Oulun Energia ja Oulun Vesi, ja tutkimus perustui usean vuoden todelliseen mittausaineistoon. Simuloiduissa skenaarioissa vertailtiin erilaisia jäteveden lämmitystapoja, lämmönlähteitä ja tavoitelämpötiloja.
Kavenero-konseptiin kuuluu kaksi päävaihetta. Ennen puhdistamoa jätevettä lämmitetään lämmönvaihtimella, jotta biologiselle puhdistusprosessille varmistetaan tehokkaammat olosuhteet. Puhdistamon jälkeen jätevedestä voidaan ottaa lämpöpumpulla talteen sen sisältämää lämpöä takaisin kaukolämpöjärjestelmään, jolloin energiaa ei johdeta hyödyntämättömänä vesistöön. Konsepti on sovellettavissa myös muihin kaupunkiympäristöihin ja datakeskusten hukkalämpöön.
Tulosten perusteella voidaan saavuttaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä. ”Simulointien perusteella Kavenero-investointien takaisinmaksuaika jää tyypillisesti alle kymmeneen vuoteen. Parhaimmillaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen”, Ruuska laskee. Lue lisää tutkimuksesta Oulun yliopiston verkkosivuilla.
Jäteveden lämpötilan nosto 16 asteeseen riittää biologiseen puhdistukseen
Jätevedenpuhdistuksen biologinen prosessi perustuu mikrobeihin, joiden toiminta hidastuu kylmässä. Jätevedenpuhdistuksen näkökulmasta lämpötilan hallinta voisi mahdollistaa tehokkaamman typenpoiston ympäri vuoden ja tukea puhdistamon tasaisempaa toimintaa. Tasaisemmat prosessiolosuhteet voisivat vähentää keskimääräistä kemikaalien tarvetta.
Korkeampi tavoitelämpötila kuitenkin kasvattaa myös investointikustannuksia, joten järjestelmän suunnittelussa on löydettävä tasapaino puhdistustehokkuuden, energiatalouden ja investointikustannusten välillä. Typenpoiston osalta jäteveden lämpötilan nosto tasaiseksi 16 asteeseen ympäri vuoden mahdollistaisi simuloinnin perusteella riittävän puhdistustuloksen pelkässä biologisessa puhdistuksessa.
Kavenero-hankkeen tulokset osoittavat, että kaukolämpö- ja vesihuoltojärjestelmiä kannattaa tarkastella yhdessä, kun kaupungeissa etsitään keinoja parantaa samanaikaisesti energiatehokkuutta, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kehittää edelleen jätevedenpuhdistusta.
Kaukolämpö- ja vesihuoltojärjestelmien yhteistoiminnan etuja
- Tasaisempi vedenpuhdistus: Tasaisempi lämpötila tehostaa jäteveden puhdistusta erityisesti kylmänä aikana.
- Kaksisuuntainen energiankierto: Lämpöä voidaan sekä hyödyntää että palauttaa takaisin järjestelmään.
- Laajasti sovellettava ratkaisu: Toimii eri lämmönlähteillä ja sopii moniin kaupunkeihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Mika Ruusunen, 050 576 0587, Mika.Ruusunen@oulu.fi, Oulun yliopisto, ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikkö
Dosentti Jari Ruuska, 050 350 6651, Jari.Ruuska@oulu.fi, Oulun yliopisto, ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikkö
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, vety-, teräs- ja vesitutkimus
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun normaalikoulun uudisrakennuksen rakennustyöt aloitetaan elokuussa14.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Oulun normaalikoulun uudisrakennushanke etenee suunnitellusti kohti toteutusta. Hankkeen kannalta keskeiset investointipäätökset on nyt hyväksytty kahdessa erillisessä hallituskäsittelyssä: Oulun yliopiston hallitus hyväksyi investointikustannukset ja vuokrauspäätöksen 26.5., ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) hallitus teki investointi- ja vuokrauspäätöksen 3.7.
Kahvinjuonti yhteydessä kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaan – miehillä havaittiin myös yhteys testosteroniin13.8.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Kahvia enemmän juovilla suomalaisilla oli tutkimuksessa vähemmän kehon kokonaisrasvaa ja sisäelinrasvaa sekä enemmän lihasmassaa kuin vähemmän kahvia juovilla. Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin lisäksi yhteyksiä kahvinjuonnin ja sukupuolihormonien välillä. Yhteydet olivat erilaisia miehillä ja naisilla.
Ilmastonmuutos näkyy vesissä – asiantuntijat koolle etsimään ratkaisuja vesivarojen hallintaan12.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Vesi on yksi ilmastonmuutoksen näkyvimmistä vaikutuskanavista. Sään ääri-ilmiöt, vesihuollon turvallisuus ja veden riittävyys vaikuttavat kuntiin, yrityksiin ja kansalaisiin. Miten tekoäly voi tukea vesivarojen kestävää hallintaa? Miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua entistä paremmin? Näitä kysymyksiä tarkastellaan Nordic Hydrological Conference 2026 -konferenssissa, jonka teemana on Digital Solutions in Hydrology and Sustainable Water Management. Konferenssin järjestävät Oulun yliopiston Digitaaliset vedet -lippulaiva ja The Nordic Association for Hydrology (NHF).
Voimakas immuunivaste voi kertoa ärhäkästä rintasyövästä – uusi suomalaistutkimus auttaa tunnistamaan riskipotilaat ja kohdistamaan hoidot tarkemmin5.8.2026 07:06:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpäkasvaimen biologisen käyttäytymisen mittaaminen auttaa tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa ne potilaat, joiden sairaus on erityisen aggressiivinen. Oulun yliopiston tutkimus tarjoaa pohjan uudenlaiselle biomarkkeripaneelille, jonka avulla tehokkaimmat hoidot voidaan kohdentaa oikealle potilaalle oikeaan aikaan.
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme