Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste
29.6.2026 10:00:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.

Pienhiukkaset aiheuttavat terveysongelmia, vaikuttavat säähän ja ilmastoon sekä heikentävät näkyvyyttä esimerkiksi liikenteessä. On tärkeää ymmärtää, miten pienhiukkasia muodostuu, jotta ilmanlaadun ennusteita voidaan tarkentaa ja tehokkaita päästöjen hallintakeinoja kehittää.
Ilmakehätutkijat ovat pitkään pitäneet typpioksidia yhdisteenä, joka hillitsee pienhiukkasten syntymistä edistävien tiivistyvien kaasujen muodostumista ilmakehässä. Uusi tutkimus osoittaa, että typpioksidin vaikutus voi olla päinvastainen joissakin kaupunkiympäristön ilmansaasteissa, kuten aromaattisissa karbonyyliyhdisteissä.
– Typpioksidin on perinteisesti ajateltu estävän aerosolien esiasteiden muodostumista ilmakehässä. Nämä yhdisteet voivat kemiallisten reaktioiden kautta tiivistyä kiinteiksi pienhiukkasiksi. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että typpioksidi todennäköisemmin edistää esiasteiden muodostumista tietyistä haihtuvista yhdisteistä, kertoo väitöskirjatutkija Shawon Barua Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Tutkijat selvittivät, miten aromaattiset karbonyyliyhdisteet käyttäytyvät ilmakehässä, kun niitä vapautuu ajoneuvojen pakokaasuista, teollisuuden prosesseista ja erilaisista kuluttajatuotteista. Edistyneiden laboratoriokokeiden ja laskennallisten mallien avulla he tunnistivat aiemmin tuntemattoman kemiallisen prosessin, joka muuttaa nämä yhdisteet pienhiukkasten esiasteiksi.
– Havaintomme osoittavat kaupunki-ilman kemian olevan monimutkaisempi ilmiö kuin aikaisemmin on oletettu. Ilmanlaatua ei voida ennustaa tarkasti tuntematta kaikkia pienhiukkasten muodostumiseen vaikuttavia kemiallisia mekanismeja, sanoo tutkijatohtori Avinash Kumar.
Ilmiö korostuu erityisesti kaupunkiympäristöissä, joissa aromaattisia yhdisteitä ja typpioksidipäästöjä esiintyy usein yhtä aikaa. Tutkijoiden tunnistama kemiallinen prosessi voi olla merkittävä tekijä kaupunki-ilman pienhiukkasten muodostumisessa.
Valtaosa ilmansaasteiden aiheuttamista terveyshaitoista johtuu pienhiukkasista. Niitä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta hiukkasten syntymekanismia kaupunkiympäristöissä ei vieläkään täysin tunneta.
– Nykyisissä ilmakehämalleissa ei ole otettu huomioon yleisten ilmansaasteiden välisiä peräkkäisiä hapettumisreaktioita. Tämä on todennäköisesti yksi syy siihen, miksi kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuuksien ennustaminen on ollut niin vaikeaa, sanoo professori Matti Rissanen. Hän uskoo uusien tutkimustulosten auttavan tutkijoita kehittämään tarkempia ilmakehämalleja, joiden avulla voidaan ennakoida ilmanlaatua sekä arvioida ilmansaasteiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ilmastoon.
Tutkimusartikkeli "Nitric oxide can enhance secondary aerosol precursor formation from aromatic carbonyls" julkaistiin 7.5.2026 Nature Communications -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Rissanen
matti.rissanen@tuni.fi
045 873 0170
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta22.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valmiusrakentaminen on varautumisen osa-alue, jonka rooli on noussut yhä tärkeämmäksi globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä. Suomessakin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Tampereen yliopistossa käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvia ja testattuja rakenteellisia suojausratkaisuja sähköverkon kriittisille kohteille esimerkiksi drooni-iskuja vastaan.
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme