OAJ korjaa aiempaa uutistaan: oppivelvollisten saaman opetuksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa ei ole tietoa

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kävi aiemmassa 2.6. julkaistussa selvityksessään käyttämänsä ja Opetushallitukselta (OPH) ostetun aineiston vielä uudestaan läpi yhdessä OPH:n asiantuntijoiden kanssa. Aineiston uudelleen tarkastelussa kävi ilmi, että aineistosta ei voi tehdä päätelmiä toteutuneen opetuksen ja ohjauksen määrästä. 

Selvityksessään OAJ kertoi, että kolmella neljästä (n. 75 %) valmistuneesta oppivelvollisesta oli merkitty ohjausta ja opetusta vähemmän kuin koulutuksen lähtökohdaksi määritelty vähimmäistaso. Tarkistuslaskelmien jälkeen osuus on noin 22 prosenttia. Virhe syntyi siitä, että OAJ:lle oli muodostunut väärä käsitys siitä, kuinka aineistoa tulisi analysoida sekä millä rajauksella.     

Nämä luvut eivät kuitenkaan välitä oikeaa tietoa tai anna edes arvioita oppivelvollisten saamasta opetuksen ja ohjauksen määrästä ja siksi OAJ ei aio enää viitata kyseisestä aineistosta saataviin lukuihin.  

– Olemme todella pahoillamme virheestä. Haluamme nyt heti korjata aiemman virheellisen analyysin aineistosta, toteaa OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen. 

OAJ osti viranomaisilta ainoaa saatavilla olevaa aineistoa valmistuneiden oppivelvollisten osalta. Aineistoista haluttiin tarkastella sitä, sisältävätkö suunnitellut opinnot asetuksen mukaisen vähimmäislähtötason opetusta ja ohjausta sekä kuinka paljon opettajan antamaa opetusta opiskelijat ovat opintojensa aikana saaneet.

– Iso puute aineistossa on se, että siitä ei ole saatavissa lainkaan tietoa opettajan antaman opetuksen, ohjauksen ja tuen määrästä. Valmistuneiden tai ylipäätään kenenkään osalta ei voida myöskään luotettavasti sanoa mitään toteutuneesta opetuksen ja ohjauksen määrästä, toteaa Lahtinen.  

Nykyinen tiedonkeruu koskee suunnitellun opetuksen ja ohjauksen määrää. Nämä tiedot eivät kuitenkaan vastaa toteutunutta opetusta ja ohjausta. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi suunniteltua työpaikalla annettua opetuksen ja ohjauksen määrää ei pääsääntöisesti muuteta, vaikka toteuma ei vastaisi annettua.   

– Tilastoon voidaan kirjata suunnitelluksi vaikka 26 tuntia opetusta ja ohjausta, josta lopulta syystä tai toisesta toteutuu vain 9 tuntia. Tilanne voi olla myös toisinpäin. Lisäksi nykyisissä tiedoissa on muun muassa ollut teknisiä virheitä ja tiedonsiirto-ongelmia, Lahtinen konkretisoi kirjausten epäluotettavuutta.  

Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa

OAJ pitää tärkeänä, että tiedonkeruumenetelmiä sekä -järjestelmiä kehitetään. Yksittäisen opettajan tehtäväksi ei pidä sysätä opiskelijan saaman opetuksen, tuen ja ohjauksen selvittämistä ja kirjaamista eri järjestelmiin. Opettajan työaika tarvitaan opetuksen, ohjauksen ja tuen antamiseen.  

Opiskelijoiden oikeudesta riittävään lähiopetukseen, ohjaukseen ja tukeen on edelleenkin syytä olla huolissaan. OAJ:n jäsenkyselyssä viime lokakuussa 63 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista kertoi opetuksen vähentyneen.  

MOT kysyi koulutuksen järjestäjiltä eli rehtoreilta elokuussa 2025, millaisia muutoksia he ovat havainneet ammatillisessa koulutuksessa 2020-luvulla. Peräti kolmasosa kyselyyn vastanneista rehtoreista kertoi, että lähiopetusta on karsittu säästöjen vuoksi. Myös Sakki ry Amisbarometrista käy ilmi opetuksen määrän väheneminen. Sen mukaan vuonna 2024 puolet opiskelijoista sai enää keskimäärin korkeintaan vain neljä tuntia opetusta päivässä. 

Kuntaliiton toukokuun lopussa julkaiseman selvityksen mukaan jopa joka kymmenes ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsisi nykyistä laajempaa tukea selvitäkseen oppivelvollisuudesta.  

Kokonaiset kouluviikot kuuluvat ammatilliseen koulutukseen  

Riittävää lähiopetusta ammatillisessa koulutuksessa vaatii myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka antoi tänä keväänä ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset tavoitteet. Niissä korostetaan, että ”erityisesti oppivelvollisten koulutuksessa järjestetään nykyistä enemmän lähiopetusta, ohjausta työpaikoilla ja oppimisen tukea tutkinnon suorittamiseen.” Samalla edellytetään, että ”koulutuksen järjestäjät ottavat tavoitteen huomioon omassa johtamisessa ja resurssisuunnittelussa”.  

Tavoitteet koskevat kaikkia yli 130 järjestäjää. OAJ kaipaa tavoitteiden tueksi lainsäädäntöä.  

– Kokonaiset, vähintään 30 tunnin kouluviikot, pitäisi rakentua oppilaitoksessa vietetyn ajan osalta opettajan antamasta opetuksesta, ohjauksesta ja tuesta. Osalle tunneista voidaan tarvita opettajan lisäksi myös esimerkiksi ohjaushenkilöstöä tai erityisopettajaa. OAJ:n mukaan säädöstasolla tulisi varmistaa vähintään 18 tuntia opetusta yhtä osaamispistettä kohden, Lahtinen sanoo.