Helsingin yliopisto

Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa

29.6.2026 09:03:23 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .

Magneettisten pienhiukkasten määrä Helsingin ilmassa
Magneettisten pienhiukkasten määrä Helsingin ilmassa Jani Närhi

Helsingin ilmanlaatu on parantunut selvästi vuosien 1962–2005 välisenä aikana, todistaa arkistoiduista ilmansuodattimista tehty tuore analyysi. Magneettisia pienhiukkasia tarkastelemalla voi nähdä, miten päästöt ovat muuttuneet lämmityksen, liikenteen ja energiantuotannon kehittyessä.

Magneettisten pienhiukkasten pitoisuudet vähenivät puoleen 1960-luvun alun tasosta 1980-luvun puoliväliin mennessä. 2000-luvulle päästäessä hiukkasia oli kaupunki-ilmassa noin neljännes 1960-luvun pitoisuuksista.

Myös lyijyn määrä väheni ilmassa huomattavasti tarkastelujakson aikana.

– Olennaisimmat syyt ilmanlaadun parantumiselle ovat talokohtaisen lämmityksen korvautuminen keskuslämmityksellä, lyijypitoisen polttoaineen korvautuminen lyijyttömällä ja tiukentuneet päästömääräykset liikenteessä ja voimaloissa, kertoo tutkimusta johtanut professori Johanna Salminen.

Tutkimus tehtiin tarkastelemalla Ilmatieteen laitoksen arkistoimia ilmansuodattimia vuosilta 1962–2005. Suodattimia käytettiin alun perin radioaktiivisten hiukkasten havaitsemiseen, mutta uusilla tutkimustekniikoilla päästiin kiinni niihin tarttuneisiin magneettisiin hiukkasiin.

Vain muutama prosentti kaikista kaupunki-ilman pienhiukkasista on magneettisia, mutta niiden määrästä voi päätellä ilmanlaatua laajemminkin. Lisäksi magneettiset hiukkaset ovat tyypillisesti hyvin pieniä, mikä tekee niistä terveydelle haitallisia. Pienen kokonsa vuoksi ne pääsevät elimistön pienimpiinkin suoniin.

Magneettisten hiukkasten hyvä puoli on myös se, että niistä voi päätellä päästölähteitä. Aineistosta voi suoraan nähdä, miten sähköä ja kaukolämpöä tuottaneiden Hanasaari A -voimalan (1960) ja Hanasaari B -voimalan (1974) käyttöönotot vähensivät koksin ja kivihiilen pienpolttoa.

– Toisaalta liikenteen kasvu lisäsi osaltaan päästöjä aina 1990-luvun alkuun, kunnes katalysaattoripakko muutti liikennepäästöjen muotoa, Salminen kuvaa.

Artikkelin Long-term magnetic monitoring reveals anthropogenic sources of particulate matter in Helsinki julkaisi Communications Earth & Environment.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Magneettisten pienhiukkasten määrä Helsingin ilmassa
Magneettisten pienhiukkasten määrä Helsingin ilmassa
Jani Närhi
Lataa

Linkit

Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye