Vähemmän sairaalapäiviä – Antibioottipumppu ja kotisairaala tuovat lapsipotilaalle mahdollisuuden toipua kotona

Perinteisesti lapsen suonensisäinen antibioottihoito on vaatinut lapsen sairaalassaoloa koko lääkehoitojakson ajan, jos antibioottia pitää annostella tiheästi ympäri vuorokauden. Taysin lasten kotisairaalassa käytäntöä pyritään muuttamaan antibioottipumppujen avulla. Pumpun ansiosta antibiootti voidaan antaa potilaalle tasaisena infuusiona vuorokauden ympäri. Hoitaja käy potilaan kotona vaihtamassa antibioottiliuoksen uuteen vain kerran päivässä.

– Lapsen pitää olla jo kotikuntoinen, antibiootin teho pitää olla nähtävissä ja vointi parantumassa, jotta hoitoa voidaan jatkaa turvallisesti kotona, lasten kotisairaalan vastuulääkäri, lastentautien erikoislääkäri ja väitöskirjatutkija Maria Pohjanpää tarkentaa.

Kotiin pääseminen on perheelle iso asia

Kotona toteutettava antibioottihoito voi lyhentää sairaalassa vietettyä aikaa merkittävästi.

– Jo muutamalla päivällä voi olla perheelle merkitystä. Joillakin potilailla suonensisäinen antibioottihoito voi kestää useita viikkoja, jolloin vaikutukset lapsen ja perheen arkeen ovat suuria, Pohjanpää sanoo.

Kotisairaalahoidossa antibioottipumpun kanssa lapsi saa vointinsa huomioiden elää melko tavallista arkea. Lapsi voi ulkoilla, käydä koulua tai osallistua harrastuksiin, kunhan pumppu kulkee mukana. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi reppua tai kantolaukkua, jotta laite pysyy matkassa leikeissä ja liikkumisessa.

– Lasten antibioottipumppuhoito on meillä Taysissa normaalihoitoa, mutta sen käyttöönotto on toteutettu osana tutkimusta, jonka avulla seuraamme ja kehitämme tätä uutta toimintatapaa, lastenlääkäri Maria Pohjanpää kertoo.

– Tarkastelemme tutkimuksessa muun muassa hoidon turvallisuutta, mahdollisia haasteita, kustannusvaikuttavuutta ja perheiden elämänlaatua. Lisäksi selvitämme esimerkiksi vanhempien poissaoloja työstä ja sitä, miten kotona toteutettava hoito vaikuttaa perheen arkeen.

Lasten lääketutkimuskeskus PeeTUn kautta toteutettavaan tutkimukseen osallistuminen ei muuta varsinaista hoitoa, mutta tuo mukaan tarkemman seurannan ja dokumentoinnin.

Käytössä on kaksi eri laitetta ja neljä antibioottia

Lasten kotisairaalassa on käytössä kaksi eri tapaa toteuttaa jatkuvaa antibiootti-infuusiota.

– Valmistamme Taysin sairaala-apteekin puhdastiloissa potilaskohtaisia pumppuja, joista lääke vapautuu tasaisesti pumpun sisäisen paineen avulla. Osastolta tehdään tilaus sairaala-apteekkiin ja pystymme vastaamaan siihen yleensä vielä saman päivän aikana, proviisori Henna Väänänen kertoo.

– Toinen vaihtoehto on infuusiolaite, jossa käytetään lääkeainekasetteja. Näiden valmiiden laitteiden etuna on, että hoito voidaan tarvittaessa aloittaa hyvinkin nopeasti esimerkiksi jo viikonloppuisin, kun sairaala-apteekki ei ole auki. Pumppu ohjelmoidaan potilaan tarpeiden mukaan, ja tarvittaessa lääkeannosta pystyy säätämään joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla. Laitteen kasetit täytetään kotisairaalassa aseptisesti lääkkeiden valmistamiseen tarkoitetussa kaapissa, kertoo farmaseutti Heli Moilanen.

– Sairaala-apteekin aseptinen puhdastilavalmistus mahdollistaa lääkevalmisteille pidemmät säilyvyysajat kuin osastolla täytettävissä kaseteissa. Voimme näin ollen toimittaa kotisairaalalle useamman päivän pumput etukäteen, Väänänen sanoo.

Lastenlääkäri Maria Pohjanpää kertoo, että toteutustavan valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan tilanne, käytettävä antibiootti ja suunniteltu annostus:

– Antibioottipumpuissa on tällä hetkellä käytössä neljä eri antibioottia: vankomysiini, piperasilliini-tatsobaktaami, bentsyylipenisilliini ja kloksasilliini. Tämän hoitomuodon avulla voidaan myös vähentää kotisairaalassa laajakirjoisten antibioottien käyttöä kotikäyntien vähentyessä ja valita juuri kyseiseen taudin aiheuttajaan tehoava antibiootti.

Kokemukset ovat olleet rohkaisevia

Tähänastisten kokemusten perusteella perheet ovat pärjänneet pumpun kanssa kotioloissa erinomaisesti.

– Ennen kotiin pääsyä osastolla seurataan vuorokauden ajan, että pumppu ja infuusio toimivat suunnitellusti, Pohjanpää sanoo.

Kotisairaalan näkökulmasta jatkuva infuusio helpottaa työn järjestämistä. Jos antibiootti annosteltaisiin potilaalle perinteiseen tapaan ilman pumppua, vaatisi se jopa kolme kotikäyntiä vuorokaudessa. Pumppujen kanssa riittää vain yksi käynti päivässä, jolloin kotisairaalassa voidaan hoitaa entistä useampia potilaita ja hoidon vaikutus perheen arkeen vähenee kotisairaalan kotikäyntien vähentyessä.

– Joissakin tilanteissa, esimerkiksi perheen asuessa kotisairaalan toimintasäteen ulkopuolella, perhe voisi käydä sairaalassa kerran vuorokaudessa vaihdattamassa pumpun tai kasetin, Pohjanpää pohtii.

Taysissa toivotaan, että uusi toimintatapa lisää lapsipotilaiden mahdollisuuksia päästä kotiin silloin, kun sairaalahoito ei muuten ole enää tarpeen.

– Kotisairaalan antibioottipumppuhoito vapauttaa sairaalapaikkoja ja vähentää kustannuksia, mutta ennen kaikkea se tuo lapselle ja perheelle mahdollisuuden olla arjessa tutussa ympäristössä, Maria Pohjanpää toteaa.