POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste: kotitalouksien ostovoima ja kulutusmahdollisuudet kasvavat huolimatta inflaation odotetusta noususta

”Kotitalouden ostovoima on kehittynyt positiivisesti jo jonkun aikaa ja tämä jatkuu edelleen. Alkuvuoden signaalit kulutuksen elpymisen merkeistä ovat lupaavia. Kestokulutustavara- ja ajoneuvohankinnoissa sekä asuntomarkkinoilla on vielä varovaisuutta, mutta tilastollisesti kuluttajilla on edellytykset kukkaron nyörien löysentämiselle. Yrittäjien kannalta kuluttamisen asteittainen piristyminen on erittäin tervetullutta”, POP Pankin johtaja Timo Hulkko toteaa.

”Suomalaiset ovat kuluttajina varovaisia. Kuitenkin terve tasapaino kuluttamisen ja varautumisen välillä tukisi taloutta monelta kannalta ja tasapainottaa markkinoiden syklisyyttä. Kotitalouden taloudellisten puskureiden vahvistuminen mahdollistaa hankintojen tekemisen syklisyysaallokossa luovien”.

POP Pankin mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu kiihtyy tänä vuonna 0,9 prosenttiin erityisesti viennin ja julkisten investointien vauhdittamana. Ensi vuonna kasvunäkymät vahvistuvat viennin jatkuessa vahvana ja yksityisten investointien kasvaessa. Vuonna 2027 talouden ennakoidaan kasvavan 1,3 prosenttia.

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvua nähtiin lähes kaikissa erissä asuinrakentamisen investointeja ja kestokulutushyödykkeiden hankintoja lukuun ottamatta. Kokonaiskuvaa varjostaa kuitenkin geopoliittinen epävarmuus, sillä turvallisuus- ja kauppapolitiikan arvaamattomuus vähentää muita kuin tekoälyinvestointeja ja rajoittaa talouskasvua.

Maailman myllerryksestä huolimatta vientikehitys on ollut Suomelle suotuisa. Vienti ja tuonti kasvoivat vahvasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, erityisesti tavarakaupassa. Vaikka Saksan talouden elpyminen on viivästynyt, Euroopan vähitellen vahvistuva talouskehitys tukee Suomen vientikysyntää tänä ja ensi vuonna. Vienti kasvaa molempina vuosina 3 prosenttia.

Tuonnin ennustetaan kasvavan tänä vuonna nopeasti. Myös yksityisen kulutuksen piristyminen tukee kasvua, vaikka vaikutus jää vielä maltilliseksi. Tuonnin arvioidaan kasvavan tänä vuonna 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Investointien kehitys oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä poikkeuksellisen vahvaa erityisesti puolustusvoimien hävittäjähankintojen vuoksi. Kasvu perustui kuitenkin suurelta osin julkisiin kone- ja laiteinvestointeihin, sillä yritysten investointihalukkuus ei ole merkittävästi piristynyt viime vuoden lopusta.

Asuinrakentamisen investoinnit ovat jatkaneet laskuaan julkisesti tuetun asuntotuotannon vähennyttyä ja eläkelaitosten purettua asuntoinvestointejaan myyntien kautta. Sen sijaan muun rakentamisen näkymät ovat parantuneet: datakeskushankkeet ja muut infrastruktuuri-investoinnit ovat kääntäneet muun kuin asuinrakentamisen kasvuun.

Asuntomarkkinoiden vaimea kehitys ei kuitenkaan vielä lupaa käännettä asuntorakentamiseen kuluvan vuoden aikana. Rakentamisen elpymisen odotetaan käynnistyvän aikaisintaan ensi vuoden keväällä, jos korkojen nousu laantuu ja kotitalouksien luottamus vahvistuu.

Kokonaisuudessaan investointien arvioidaan kasvavan tänä vuonna 6,5 prosenttia pääosin hävittäjähankintojen vauhdittamana. Ensi vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan 2,3 prosentin vauhtia.

Korkokehitys pysyy maltillisena

Euroopan keskuspankin odotettu 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nosto päätti noin vuoden kestäneen vakaamman korkovaiheen ja merkitsi rahapolitiikan kiristymisen jatkumista. Lähi-idän sodan vaikutukset raaka-aineiden hintoihin ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat kiihdyttäneet euroalueen inflaatiota. Toukokuussa kokonaisinflaatio nousi yli 3 prosenttiin, mutta nousupaineet kohdistuivat erityisesti energian hintoihin. EKP:n kannalta keskeinen pohjainflaatio oli toukokuussa euroalueella 2,5 prosenttia.

Euroalueen talous ei vielä nojaa vahvaan ja kestävään kasvupohjaan, mikä vaikeuttaa rahapolitiikan tasapainottamista. Siksi EKP:n arvioidaan etenevän varovaisesti kiristyksissä. POP Pankki ennustaa ohjauskorkoon vielä yhtä nostoa kuluvan vuoden aikana, minkä jälkeen markkinakorot kääntyvät loppuvuodesta laskuun. 12 kuukauden Euriborin ennustetaan olevan tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia.

Kotitalouksien ostovoima ja kulutusmahdollisuudet kasvussa 

Kuluttajahintainflaatio on tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia kotimaisen kysynnän elpyessä varovaisesti. Inflaation pysyessä maltillisena kotitalouksien ostovoima vahvistuu sekä tänä että ensi vuonna. Yksityinen kulutus kasvaa 0,7 prosenttia tänä vuonna ja 0,6 prosenttia ensi vuonna.

Vaikka kuluttajahintojen nousu kiihtyy tänä vuonna, reippaat palkankorotukset tukevat palkansaajakotitalouksien ostovoimaa. Verotuksen ja tulonsiirtojen muutokset ovat kokonaisuutena vähäisiä. Palkat kasvavat tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia, kun taas inflaatio on vastaavasti 1,8 ja 1,6 prosenttia. Palkansaajien käytettävissä olevien tulojen ostovoima kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia.

Korkea työttömyys ja yleinen epävarmuus rajoittavat kuitenkin edelleen kulutuksen ripeämpää elpymistä. Vuonna 2026 työttömyysaste asettuu keskimäärin 10,4 prosenttiin ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste 71,2 prosenttiin. Vuonna 2027 työttömyysaste on keskimäärin 9,6 prosenttia ja työllisyysaste 71,5 prosenttia.

Yrittäjien tulotilanne on vakautunut, mutta kysynnän puute pitää hinnoitteluvoiman edelleen heikkona. Yrittäjätulot kasvavat tänä vuonna noin 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia talouskasvun piristyessä. Yrittäjien käytettävissä olevien tulojen ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia.

POP Pankki julkaisee kansalaissuhdanne-ennusteensa kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuuussa. 

Lisätiedot ja Timo Hulkon haastattelupyynnöt - Maija Hyötyläinen, viestintäpäälikkö, POP Pankkikeskus, 050 572 9679, maija.hyotylainen@poppankki.fi