Yrittäjät: Alustatyötä on voitava tehdä myös yrittäjänä

Suomen Yrittäjät jätti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa mietintöön eriävän mielipiteen, sillä lakiluonnoksessa on poikettu useassa kohdassa vähimmäissääntelyn periaatteesta. Vähimmäissäätely tarkoittaa, että lakiin säädetään vain direktiivin kannalta välttämättömät velvoitteet. 

– Uusien digitaalisuuteen ja tekoälyyn perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä ei pidä rajoittaa enempää kuin mitä direktiivi edellyttää. Kaikki ylimääräinen on tarpeen jättää pois, Mäkelä sanoo. 

Alustatyöllä tarkoitetaan digitaalisen, automatisoidun alusta kautta organisoitua työtä. Tyypillisiä alustayön muotoja ovat erilaiset kuljetus- ja ruokalähettipalvelut. Alustatyölaki soveltuisi kuitenkin myös muunlaiseen työhön, jota organisoidaan digitaalisella automatisoidulla järjestelmällä. 

– Alustatyössä ei ole kyse yksin ruokaläheteistä. Sääntelyä ei pidä tehdä liikaa lähettitoiminnan ehdoilla, vaan siinä pitää katsoa tulevaisuuteen ja huomioida uusia työn tekemisen muotoja, Mäkelä sanoo. 

Laaja työsuhdeolettama voi johtaa virheisiin 

Direktiivi ei muuta työsuhteen määritelmää, mutta se edellyttää säätämään työsuhdeolettamasta, jonka mukaan alustatyötä on oletusarvoisesti pidettävä työsuhteessa tehtynä, jos työn suorittamiseen liittyy johtoa ja valvontaa. Olettaman soveltaminen tarkoittaa, että alustan olisi osoitettava, ettei kyse ole työsuhteesta. Olettamaa sovellettaisiin myös viranomaisten toiminnassa. 

Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton eriävä mielipide kohdistui suurelta osin siihen, miten työsuhdeolettamaa sovellettaisiin. Eriävän mielipiteen mukaan esitystä olisi täydennettävä siten, ettei olettama synny minkään yksittäisen johtoa ja valvontaa osoittavan seikan perusteella. 

– Myös yrittäjien välisissä työn teettämisen tilanteissa esiintyy jonkinlaista johtoa ja valvontaa. Direktiivin tarkoituksena ei kuitenkaan ole saattaa kaikkea alustatyötä työsuhteessa tehtäväksi. Alustatyötä on jatkossakin voitava tehdä myös yrittäjänä, eikä työsuhdeolettamaa pitäisi soveltaa liian laajasti, Mäkelä jatkaa. 

Alustatyölaki täydentäisi työlainsäädäntöä 

Alustatyölaki olisi muuta työlainsäädäntöä täydentävää sääntelyä, jota sovellettaisiin vain silloin, kun on kyse alustatyöstä. Alustatyötä tekevillä olisi työsuhdeolettaman lisäksi erityisesti alustan toimintaan ja sen tekemiin päätöksiin liittyviä tiedonsaantioikeuksia, jotka poikkeavat muusta työlainsäädännöstä. 

– Sääntelyä ei pitäisi eriyttää sen mukaan, tehdäänkö työtä alustan kautta vai ei. Vaikka alustatyö poikkeaa perinteisestä tavasta tehdä työtä, alustoihin liittyvät työoikeudelliset kysymykset on mahdollista ratkaista olemassa olevan sääntelyn keinoin, Mäkelä sanoo.