Blogi: Yrittäjät ei ehdota työterveyshuollon lopettamista – nykyinen malli ei toimi ja kuormittaa pienyrityksiä

Suomen Yrittäjät julkaisi Työmarkkinat ja sosiaaliturva 2030 -ohjelmansa Porin Suomi Areenassa viime viikolla. Ehdotuksemme työelämän uudistamiseksi ovat herättäneet runsaasti keskustelua.

Erityisen paljon huomiota on saanut ehdotuksemme poistaa työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.

On hyvä, että aihetta tarkastellaan monesta näkökulmasta ja että työterveyshuollosta käydään avointa keskustelua. Osin näyttää kuitenkin siltä, että ehdotustamme on tulkittu väärin.

Alkuperäinen ehdotuksemme sisältyy viime lokakuussa julkaisemaamme Työterveyden kehittämisohjelmaan. Sieltä löytyy myös tarkempi perustelu ja taustoitus ehdotuksellemme.

Emme siis ehdota koko työterveyshuollon ja sitä koskevan lainsäädännön poistamista. Suomen Yrittäjät esittää, että työterveyshuoltolaista poistetaan työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen.

Olemme täysin sitä mieltä, että hyvä ja toimiva työterveysyhteistyö on koko työpaikan etu ja varsin tavoiteltava tahtotila. Tällä hetkellä tilanne on se, ettei tämä kaunis ajatus toteudu suomalaisessa työelämässä.

Suomen Yrittäjien syksyllä 2025 tekemässä kyselyssä (n=569 työnantajayrittäjää) joka toinen vastaaja (50 %) oli sitä mieltä, että lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto tulisi poistaa, kun taas joka kolmas (33 %) ei nähnyt tarvetta muutokselle. Vahvimmin järjestämisvelvollisuuden poistoa kannattivat 5–9 henkilöä työllistävät sekä naisyrittäjät. Samassa kyselyssä lähes joka viides työnantajayrittäjä (18 %) ilmoitti, että työterveyshuollosta on jopa haittaa.

Työterveyshuollon pakottava malli ei palvele työpaikkoja

Työnantajalla on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä ja näin tulee ollakin. Tällä hetkellä työnantajalla ei ole vapautta sen osalta, miten hän edellä mainitusta velvoitteestaan huolehtii. Kaikkien työnantajien pakottaminen toimimaan yhdellä ja samalla tavalla ei ole enää perusteltua.

Voimassa oleva pakottava sääntely ohjaa palveluntarjoajia tuottamaan palveluita, jotka mahtuvat lainsäädännössä korvattavaksi määriteltyyn kehikkoon. Palveluntarjoajilla ei ole tarvetta, eikä intressiä perustella palveluratkaisujaan.

Lopputuloksena palvelut eivät aina ole oikeasisältöisiä tai ne voivat olla työpaikan näkökulmasta hyödyttömiä. Työterveyshuollon työpanos ohjautuu herkästi Kela-korvauksen piiriin kuuluviin palveluihin, mikä saattaa aiheuttaa tehottomuutta ja tarpeettomia toimenpiteitä. Tämä on luonnollista, kun palveluntuottaja toimii liiketaloudellisista lähtökohdista, mutta ei palvele työpaikan todellisia tarpeita.

Nykyinen velvoite osin estää työpaikkalähtöiset palvelut

Tällä hetkellä pakollisuus tuo asiakkaat palveluntuottajille ilman suurta vaivannäköä, eikä heillä siksi välttämättä ole halua kehittää palveluitaan aidosti työpaikkalähtöisiksi. Jos järjestämisvelvollisuus poistettaisiin, olisi palveluntarjoajat pakotettuja kehittämään palveluitaan sekä myyntiään ja markkinointiaan siten, että tuotettu palvelu olisi työpaikalle aidosti ymmärrettävää ja hyödyllistä.

Työnantaja ei ole järkevää osakilpailuttaa palveluita, vaan hän käytännössä ostaa sairaanhoidon ja muut täydentävät palvelut samalta toimijalta kuin lakisääteisen palvelun. Tämä estää pienempien osapalveluita tuottavien yritysten, kuten fysioterapeuttien ja psykologien – pääsyn markkinoille, eikä eräin osin tällaista markkinaa ole edes syntynyt.

Jos työnantaja voisi vapaammin valita ammattilaiset, joiden palveluista työyhteisössään on valmis maksamaan, syntyisi markkinoille kilpailua, joka mahdollistaisi uusien yritysten muodostumisen ja hintatason laskun.

On toki myös selvää, että osa yrittäjistä järjestää palvelun ainoastaan siksi, että laki velvoittaa siihen. Tällöin toimivaa ja tarkoituksenmukaista työterveysyhteistyötä ei synny eikä palveluntarjoaja välttämättä tunne työpaikan olosuhteita ja palveluilla tavoiteltava hyöty jää saamatta.

Joustavammat työterveyspalvelut edistäisivät työllisyyttä

Epävarmuus työterveyshuollon kustannuksista vaikuttaa merkittävästi pientyönantajien ja yksinyrittäjien työllistämispäätöksiin. Tämä on totta erityisesti ensimmäistä työntekijää palkkaavien yrittäjien kohdalla.

Vaikka muutos saattaa kaventaa työterveyshuollon kattavuutta ja siirtää osan asiakkaista julkisen terveydenhuollon puolelle, pidämme reformia silti välttämättömänä.

Erityisesti pienillä työnantajilla tulee jatkossakin olemaan tarve ammattilaisten tuelle työpaikan terveyden ja turvallisuuden varmistamisessa. Kun työterveyspalveluiden tuottajat joutuisivat huomioimaan paremmin yksittäisen työpaikan tarpeet, palvelu voisi olla selvästi vaikuttavampaa, edullisempaa ja työterveyshuollon kattavuus voisi jopa parantua!

Jokainen meistä maksaa mielellään palvelusta silloin, kun sille on todellinen tarve ja kokee saavansa rahoilleen aidosti vastinetta.

Harri Hellsten, kirjoittaja on Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö

Blogi on julkaistu täällä.