Verikoe helpottaa lasten kaulan alueen imusolmuketulehdusten diagnostiikkaa

Verikokeeseen perustuva diagnostinen menetelmä on tunnettu jo aiemmin lasten kaulan alueen imusolmuketulehdusten diagnostiikassa, mutta nyt sen luotettavuus todennettiin todellisella potilasaineistolla. Lisäksi tutkimuksessa määriteltiin PPD-vasteen, eli positiivisen tutkimustuloksen, raja-arvot ensimmäistä kertaa todellisten potilastapausten perusteella. 

Tutkimustulos mahdollistaa kajoavista tutkimusmenetelmistä ja antibiooteista luopumisen  

Ensimmäiset havainnot kyseisen verikokeen soveltuvuudesta ympäristömykobakteerien aiheuttamien lasten kaulan alueen imusolmuketulehduksien diagnostiikkaan on julkaistu kymmenen vuotta sitten. Tästä huolimatta diagnostiikassa ja hoidossa käytetään edelleen usein kajoavia menetelmiä, kuten koepalojen ottoa ja kirurgisia toimenpiteitä. 

”Se että pystyimme tutkimuksessamme todentamaan verikokeen luotettavuuden diagnostiikassa, avaa toivottavasti ovia sille, että kajoavista menetelmistä luovutaan. Koepalan otto lapselta vaatii nukutuksen ja kirurgisesta toimenpiteestä jää arpi”, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Anne Toivonen toteaa. 

Sen lisäksi, että diagnostiikassa käytetään edelleen kajoavia menetelmiä, imusolmuketulehduksia hoidetaan usein antibiooteilla ennen diagnoosin varmistumista. Ympäristömykobakteerien aiheuttamat lasten kaulan alueen imusolmuketulehdukset paranevat itsestään ja niiden hoidoksi riittää usein seuranta. Kun tulehduksen aiheuttaja on verikokeella varmistettu, ei antibiooteille ole tarvetta. 

Suomessa ympäristömykobakteerien aiheuttamat lasten kaulan alueen imusolmuketulehdukset ovat harvinaisia. Oireena tulehduksessa on kaulalle lyhyen ajan kuluessa ilmestynyt patti. 

Verikokeella mahdollista selvittää myös lapsen rokotestatus 

Tuberkuloosirokote antaa positiivisen tuloksen ympäristömykobakteerien aiheuttamien imusolmuketulehduksien diagnostiikkaan käytettävästä verikokeesta, joten verikokeeseen perustuvaa diagnostiikkaa voidaan hyödyntää lapsilla, jotka eivät ole saaneet BCG-rokotetta. Suomessa BCG-rokotteen ovat saaneet vain riskiryhmät vuoden 2006 jälkeen.  

”Tutkimustuloksemme mahdollistavat myös sen, että epäselvissä tapauksissa voidaan tämän saman verikokeen avulla selvittää, onko lapsi saanut rokotteen vai ei”, Toivonen sanoo.  

Tutkimuksen aineistona oli 939 lapsipotilaan tutkimustulokset ja kliiniset tiedot. Kaikki olivat olleet tutkimuksissa HUSissa vuosina 2011–2015. Aineistosta tunnistettiin 45 lasta, joilla oli ympäristömykobakteerin aiheuttama kaulan alueen imusolmuketulehdus. Tapauksista 15 oli diagnosoitu mykobakteeriviljelyllä ja loput 30 kliinisen arvion, histologian ja koholla olevan PPD-reaktion avulla. Kaikki 45 diagnosoitua lasta muodostivat tutkimusryhmän PPD-raja-arvon laskemista varten. Vertailuryhmän muodostivat 141 tervettä lasta, jotka eivät olleet saaneet BCG-rokotetta ja jotka olivat äskettäin altistuneet tuberkuloosibakteerille. Koska näillä lapsilla ei ollut todettu tuberkuloosia, jonka diagnostiikkaan nyt arvioitu verikoe on alun perin kehitetty, sopivat he verrokkiryhmäksi normaalin PPD-arvon osalta. 

Tutkimus on julkaistu Journal of Pathology, Microbiology and Immunology -tiedelehdessä. 

Tutkimusartikkeli: The Use of Purified Protein Derivative (PPD) Response in Elispot IGRA in the Diagnosis of Nontuberculous Mycobacterial Cervical Lymphadenitis

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.