Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla
2.7.2026 07:32:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.

Kielelliset valinnat eivät ole neutraaleja, sanoo yliopistonlehtori Maria Frick Oulun yliopistosta. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Kieli ja sosiaalinen vuorovaikutus sodassa ja maanpaossa, jossa on tarkasteltu kielen merkitystä poikkeuksellisissa elämäntilanteissa.
Vuodenvaihteessa 2022–2023 Frick kollegoineen toteutti kyselyn, johon vastasi yli 1600 Suomessa asuvaa ukrainalaista. Lisäksi he haastattelivat Suomessa asuvia ukrainalaisia. Vastauksissa tuli esiin, että venäjän näkyvyys suomalaisessa kielimaisemassa voi herättää negatiivisia tunteita.
Ukrainalaiset ovat tällä haavaa Suomen kuudenneksi suurin kieliryhmä, ja kyselyn perusteella enemmistö heistä aikoi jäädä maahan. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota on tehnyt kielestä myös poliittisen ja henkilökohtaisen kysymyksen.
Vaikka monet ukrainalaiset osaavat venäjää, se ei Frickin mukaan tarkoita, että he haluaisivat käyttää sitä.
“Vuorovaikutustilanteessa luomme aina kielellisen ympäristön toiselle ihmiselle. Sillä, millä kielellä puhumme tai kirjoitamme, voi olla yllättävän voimakas tunnevaikutus”, hän sanoo.
”Venäläinen viranomainen, kuten tulkki, opettaja tai heitä avustava vapaaehtoistyöntekijä, voidaan kokea jopa uhaksi. Tulkkaustilanteissa pakolaiset voivat pelätä, tulkkaako etninen venäläinen heidän asiansa oikein”, väitöskirjatutkija Eduard Diladi toteaa.
Tutkijat peräänkuuluttavat kielellistä sensitiivisyyttä, jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää omien sanavalintojen vaikutuksia ja osoitetaan empatiaa toista kohtaan.
Kielellistä sensitiivisyyttä tarvitaan paitsi kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa myös viranomaiskielessä, erilaisten kaupallisten toimijoiden ja medioiden kielenkäytössä sekä muissa julkisissa teksteissä ja opasteissa.
Sota muutti konkreettisesti ihmisten suhdetta kieleen
Tutkimuksessa toistui vastaajien vahva toive siitä, että ukrainaa käytettäisiin enemmän ja venäjää vähemmän. ”Sota on muuttanut ihmisten suhdetta kieleen hyvin konkreettisesti,” toteaa hankkeessa mukana ollut professori Yan Kapranov. Hän työskentelee VIZJA-yliopistossa Varsovassa.
”Neuvostoliiton aikana Ukrainaa yritettiin venäläistää, ja monet vaihtoivat kielensä ukrainasta venäjäksi. Nyky-Ukrainassa on sekä alueellisia että yksilöiden välisiä eroja ukrainan ja venäjän kielen käytössä. Virallinen kieli on kuitenkin ukraina, ja viranomaisasioinnit on totuttu hoitamaan ukrainaksi”, hän kertoo.
Suomessakin tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää erityistä huomiota viranomaiskohtaamisiin. Kyselyaineistossa ja haastatteluissa toistuivat kokemukset tilanteista, joissa vastaan tuli venäjänkielinen tulkki tai opettaja.
“Vaikka ratkaisut voivat olla käytännöllisiä, ne eivät ole aina empaattisia. Ihmiset ovat paenneet pommituksia ja menettäneet läheisiään ja silloin venäjän kuuleminen voi tuntua uhkaavalta. Sillä on valtavasti merkitystä, mitkä kielet julkisissa tiloissa näkyvät ja kuuluvat, ja viranomaisilla on valtaa vaikuttaa asiaan”, Maria Frick huomauttaa.
Hän korostaa, ettei kielellinen sensitiivisyys edellytä suuria rakenteellisia muutoksia, vaan se voi näkyä pienissä teoissa, joilla voidaan helpottaa kotoutumista ja lisätä turvallisuuden tunnetta.
Ukrainan kielen ja muiden vähemmistökielten näkyvyyttä olisikin mahdollista lisätä.
“Solidaarisuutta voi osoittaa yksinkertaisesti valitsemalla ukrainan kielen käännöksissä tai opettelemalla kieltä muutaman sanan. Tärkeintä on viestittää, että näemme teidät ja kunnioitamme teitä.”
Maria Frick toivoo, että kielelliseen sensitiivisyyteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota kunnissa, kouluissa ja julkisessa viestinnässä. ”Kyse ei ole vain kielestä, vaan siitä, millaisen vastaanoton Suomi tarjoaa uusille asukkailleen.”
”Sama koskee tietysti muitakin kieliä. Uudet teknologiat parantavat mahdollisuuksia kielellisen moninaisuuden lisäämiseen sekä yksityisissä että julkisissa tilanteissa.”
Kieli ja sosiaalinen vuorovaikutus sodassa ja maanpaossa – LanWe
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Maria Frick, p. 0469224433. maria.frick@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Opiskelijavalinnan tulokset 2026 on julkaistu1.7.2026 12:02:47 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2026 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa noin 2 700 uutta opiskelijaa.
Vetykeskustelu muuttuu paikallisemmaksi – avoin keskustelu ratkaisee luottamuksen30.6.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Suomalaisessa mediassa vetytaloudesta käytävä keskustelu on muuttunut viime vuosina. Oulun yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että aiheen käsittely on siirtynyt voimakkaasta innostuksesta kohti paikallisempaa ja aiempaa kriittisempää näkökulmaa.
Tutkimus: Julkinen rahoitus auttaa yrityksiä luomaan innovaatioita, mutta tulokset näkyvät viiveellä30.6.2026 05:55:00 EEST | Tiedote
Euroopan hallituksissa pohditaan, miten puolustaa pitkäjänteisiä innovaatioinvestointeja tilanteessa, jossa tuloksia odotetaan nopeasti. Uusi suomalainen pitkittäistutkimus osoittaa, että julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuet voivat merkittävästi edistää yritysten kykyä kehittää tärkeitä innovaatioita, mutta vaikutukset rakentuvat vähitellen. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista näyttöä kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun siitä, miten julkinen valta voi tehokkaasti tukea innovaatiovetoista kasvua ja kilpailukykyä.
17 miljoonan euron tutkimuspanostus uudistamaan terästeollisuutta24.6.2026 06:03:00 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimushankkeessa kehitetään Oulun yliopiston ja SSAB:n johdolla koko teräksenvalmistusketjua, jossa sähköön perustuva valokaariteknologia yhdistetään modernisoituihin kuumavalssausprosesseihin. Ratkaisuilla tuetaan Suomen terästeollisuuden murrosta ja siirtymistä vähähiilidioksidisen teräksen valmistuskonseptiin Raahen terästehtaalla.
Ilkka Heinonen nimetty Oulun yliopiston ennaltaehkäisevän lääketieteen professuuriin – tavoitteena vahvistaa sairauksien ehkäisyä ja väestön terveyttä24.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto on nimennyt ennaltaehkäisevän lääketieteen lahjoitusprofessuuriin dosentti Ilkka Heinosen. Uusi osa-aikainen viisivuotinen professuuri keskittyy kroonisten kansansairauksien ehkäisyyn ja riskitekijöiden hallintaan, ja se on perustettu LähiTapiola Pohjoisen ja LähiTapiola Henkivakuutusyhtiön lahjoituksilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme