Kyselytutkimus: moni kokee haasteita kodin nettiyhteyksissä

Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan lähes kaksi viidestä suomalaisesta (37 %) toivoisi kodin nettiyhteyden toimivan paremmin. Toive paremmasta nettiyhteydestä korostuu varsinkin 15–24-vuotiaiden, 25–34-vuotiaiden sekä lapsiperheiden keskuudessa.

Noin joka viides (21 %) raportoi myös kokeneensa haasteita netin kanssa. Haasteet ovat liittyneet netin nopeuteen ja heikkoon toimivuuteen. Haasteita on yritetty ratkaista olemalla yhteydessä omaan palveluntarjoajaan ja modeemin uudelleenkäynnistyksellä. Osa haasteita kohdanneista on myös vaihtanut palveluntarjoajaa tai sijoittanut modeemin siten, että sen signaali yltää paremmin laitteisiin eli nostamalla sen esimerkiksi pois lattialta. Haasteita kokeneista vastaajista noin 22 prosenttia kertoo hankkineensa uuden modeemin.

“WiFi-reititin kattaa tyypillisesti noin 70-neliöisen asunnon, kun se on sijoitettu fiksusti avoimelle paikalle. Kerrostalokaksiossa laitteen voi sijoittaa vaikkapa kaapin päälle huoneiden väliselle alueelle. Jos modeemi sijoitetaan esimerkiksi sähkökaappiin piiloon muiden johtojen kanssa, vaimentuu signaali merkittävästi, mikä myös heikentää yhteyden laatua”, kertoo DNA:n laajakaistaliiketoiminnan johtaja Jussi Lahdenperä.

Lahdenperän arvion mukaan syy kodin netin pätkimiseen löytyykin tyypillisesti netin päätelaitteen sijoittelusta tai itse laitteesta.

“Vanha modeemi tai Wi‑Fi-tukiasema ei tue nopeita yhteyksiä ja voi muodostaa yhteyden pullonkaulan. Nykyaikaiset laitteet osaavat kuitenkin valita automaattisesti parhaiten toimivan taajuuden, mikä parantaa yhteyden laatua”, jatkaa Lahdenperä.

Vaikka huonosti toimiva netti voi turhauttaa, liittyvät suuremmat riskit kuitenkin tietoturvaan. Vanhentunut ja suojaamaton päätelaite voidaan pahimmillaan kaapata, ja sitä voidaan käyttää osana haitallista verkkotoimintaa käyttäjän tietämättä.

Tietoturvaan liittyvät riskit eivät yleensä näy ulospäin, ja siksi ne saattavat jäädä huomaamatta. Tietoturvan kannalta tärkeintä on se, saako laite edelleen säännöllisiä päivityksiä ja asentuvatko ne oikein. Jos päätelaite on useita vuosia vanha, päivityksiä ei välttämättä enää ole saatavilla.

“On ymmärrettävää, ettei netin päätelaitteen uusiminen välttämättä käy mielessä, jos netti toimii riittävän hyvin. Siksi olemme tahtoneet tuoda asiakkaillemme tarjolle DNA Vaivaton -palvelun, joka tekee netin päätelaitteiden hankinnasta entistä helpompaa ja joustavampaa. DNA Vaivaton -palvelulla asiakas saa nettilaitteen käyttöönsä kuukausimaksulla ilman kertainvestointia tai laitehuolia. Me huolehdimme päätelaitteesta ja sen ajantasaisuudesta sen koko elinkaaren ajan, ja vaihdamme laitteen uuteen ajallaan, sanoo Lahdenperä.

“17 prosenttia Digitaalinen elämä -tutkimuksemme vastaajista kertoo olevansa kiinnostunut älylaitteesta tai muusta päätelaitteesta palveluna. Laite palveluna -mallissa asiakas maksaa kuukausimaksua käytössään olevasta laitteesta, mutta ei omista sitä. DNA Vaivaton -palvelulla päätelaitteen hankkiessaan asiakkaan laite pysyy päivitettynä, tietoturva ajantasaisena eikä laite jää elinkaarensa päättyessä asiakkaan nurkkiin pyörimään, vaan se kierrätetään asianmukaisesti. Palvelu tuokin asiakkaidemme arkeen joustavuutta, sillä asiakkaan elämäntilanteen muuttuessa esimerkiksi muuton vuoksi, laite vaihdetaan tarvittaessa, ja käytöstä poistuva laite kierrätetään DNA:n toimesta. Näin asiakkaalle ei koidu ylimääräisiä kustannuksia”, summaa Lahdenperä.

DNA Vaivaton -palvelu on ollut toukokuun lopusta lähtien saatavilla WiFi 7 -reitittimiin, ja heinäkuusta alkaen palvelu laajentuu myös 5G-reitittimiin. 

DNA:n teettämän Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä suomalaisten digitaalisesta elämästä. Kysely on toteutettu vuosittain vuodesta 2013 alkaen, ja sen kohderyhmän muodostavat kaikki yli 15-vuotiaat suomalaiset. Tämän vuoden tutkimus toteutettiin Norstatin verkkopaneelissa 20.–27.4.2026 ja siihen osallistui reilu 1000 suomalaista.

Lisätietoja medialle / Media Inquiries:

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi