Jyväskylän yliopisto

Simpukat poistavat kaloja vahingoittavaa vesihometta

2.7.2026 14:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Uutinen

Jaa

Jyväskylän yliopiston ja Ruokaviraston tutkijat onnistuivat estämään kaloja vaivaavan vesihomeen tartuntoja simpukoiden avulla. Järvisimpukat suodattivat tehokkaasti itiöitä vedestä ja estivät kalan mätijyvien hometartunnat lähes kokonaan. Tutkimus julkaistiin Freshwater Biology -tiedejulkaisussa kesäkuussa.  

Jyväskylän yliopiston ja Ruokaviraston tutkimus osoitti, että simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä ja tarttuvuutta kalan mätijyviin.
Jyväskylän yliopiston ja Ruokaviraston tutkimus osoitti, että simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä ja tarttuvuutta kalan mätijyviin. Ville Julkunen Ville Julkunen

Mätijyviin, poikasiin ja aikuisiin kaloihin tarttuva vesihome haittaa vakavasti sisävesien kalankasvatusta. Vesihomeesta on myös tullut suuri uhka uhanalaisten lohikalojen suojelulle, koska tauti on hävittänyt viljelyssä olleita, arvokkaita emokantoja.

Vesihomeen torjunta on perustunut kemikaaleihin, jotka ovat kalliita tai joiden käyttöä on rajoitettu terveys- ja ympäristösyistä. Uudet ja varsinkin ympäristöystävälliset keinot vesihomeen torjumiseksi ovat tästä syystä enemmän kuin tervetulleita.

”Simpukoiden tiedetään olevan tehokkaita suodattajia. Kaikki pienet eloperäiset partikkelit kokoluokassa 5-50 mikrometriä (µm) kelpaavat niille. Vesihomeen itiöt sattuvat tähän kokohaarukkaan, joten kokeilimme, maistuisivatko ne simpukoille”, kuvaa projektin alkua tutkimuksen vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija Ville Julkunen Jyväskylän yliopistosta.

Simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä

Tutkimuksen tulokset olivat monella tavalla lupaavia, arvioivat tutkijat. Simpukka-akvaarioissa vesihomepartikkeleiden vähenemä vuorokauden aikana oli seitsemän kertaa suurempi kuin simpukattomissa kontrolliakvaarioissa. Lisäksi syömättä jääneidenkin itiöiden itämiskyky laski simpukka-akvaarioissa jääden alle neljäsosaan simpukattomiin kontrollialtaisiin verrattuna.

”Tämä tarkoittaa, että simpukat vahingoittavat homeitiöitä – syömisen lisäksi – jollakin tuntemattomalla tavalla, mikä avaa mielenkiintoisia uusia tutkimusnäkymiä”, toteaa väitöskirjatyön ohjaaja, yliopistonlehtori, dosentti Katja Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta.

Simpukat suojasivat kalan mätijyviä hometartunnalta

Vakuuttavin näyttö simpukoiden tehokkuudesta vesihometaudin torjunnassa tuli esille, kun kalojen herkkiä mätijyviä altistettiin homeitiöille. llman simpukoita 93-100 prosenttia mätijyvistä homehtui vuorokaudessa, kun simpukka-akvaarioissa vastaava osuus oli nollasta kolmeen prosenttia.

”Lähes sadan prosentin mätikuolevuus kuvastaa monesti tilannetta kalanviljelyssä, jos torjunta-aineita ei käytetä. Simpukoiden avulla päästiin tässä laboratoriotutkimuksessa lähelle täyttä suojausta – luonnonmukaisella keinolla ilman kemikaaleja”, korostaa tuloksen merkittävyyttä professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimus on saanut tukea Nesslingin säätiöltä ja Wihurin rahastosta, jotka tukevat tutkija Ville Julkusen väitöstutkimustyötä. 

Tutkimus julkaisiin Freshwater Biology -lehdessä kesäkuussa 2026:

Julkunen, V., Pakarinen, V., Korkea-aho, T., Viljamaa-Dirks, S., Taskinen, J. and Pulkkinen, K. 2025. Freshwater mussel Anodonta cygnea reduces concentration, germinability, and infectivity of pathogenic oomycete Saprolegnia spp. spores.

Freshwater Biology, 2026; 71:e70261:  https://doi.org/10.1111/fwb.70261

Lisätietoja:

Avainsanat

simpukkabiologiakalankasvatus

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jyväskylän yliopiston ja Ruokaviraston tutkimus osoitti, että simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä ja tarttuvuutta kalan mätijyviin.
Jyväskylän yliopiston ja Ruokaviraston tutkimus osoitti, että simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä ja tarttuvuutta kalan mätijyviin.
Ville Julkunen Ville Julkunen
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Monikielisten lasten vahvuudet jäävät yhä puutteiden varjoon19.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisessa koulukeskustelussa monikieliset lapset nähdään usein lähinnä puutteellisen suomen kielen taidon kautta. Venla Rantasen tuore väitöstutkimus kuitenkin paljastaa toisenlaisen puolen: lapset hyödyntävät eri kieliä monipuolisesti, rakentavat niiden avulla ystävyyssuhteita ja he tunnistavat myös syrjintää. Tutkija haastaa koulujärjestelmää ja päättäjiä näkemään monikieliset lapset kokonaisvaltaisina yksilöinä eikä vain kotoutuvina suomen kielen oppijoina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye