Simpukat poistavat kaloja vahingoittavaa vesihometta
2.7.2026 14:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Uutinen
Jyväskylän yliopiston ja Ruokaviraston tutkijat onnistuivat estämään kaloja vaivaavan vesihomeen tartuntoja simpukoiden avulla. Järvisimpukat suodattivat tehokkaasti itiöitä vedestä ja estivät kalan mätijyvien hometartunnat lähes kokonaan. Tutkimus julkaistiin Freshwater Biology -tiedejulkaisussa kesäkuussa.
Mätijyviin, poikasiin ja aikuisiin kaloihin tarttuva vesihome haittaa vakavasti sisävesien kalankasvatusta. Vesihomeesta on myös tullut suuri uhka uhanalaisten lohikalojen suojelulle, koska tauti on hävittänyt viljelyssä olleita, arvokkaita emokantoja.
Vesihomeen torjunta on perustunut kemikaaleihin, jotka ovat kalliita tai joiden käyttöä on rajoitettu terveys- ja ympäristösyistä. Uudet ja varsinkin ympäristöystävälliset keinot vesihomeen torjumiseksi ovat tästä syystä enemmän kuin tervetulleita.
”Simpukoiden tiedetään olevan tehokkaita suodattajia. Kaikki pienet eloperäiset partikkelit kokoluokassa 5-50 mikrometriä (µm) kelpaavat niille. Vesihomeen itiöt sattuvat tähän kokohaarukkaan, joten kokeilimme, maistuisivatko ne simpukoille”, kuvaa projektin alkua tutkimuksen vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija Ville Julkunen Jyväskylän yliopistosta.
Simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä
Tutkimuksen tulokset olivat monella tavalla lupaavia, arvioivat tutkijat. Simpukka-akvaarioissa vesihomepartikkeleiden vähenemä vuorokauden aikana oli seitsemän kertaa suurempi kuin simpukattomissa kontrolliakvaarioissa. Lisäksi syömättä jääneidenkin itiöiden itämiskyky laski simpukka-akvaarioissa jääden alle neljäsosaan simpukattomiin kontrollialtaisiin verrattuna.
”Tämä tarkoittaa, että simpukat vahingoittavat homeitiöitä – syömisen lisäksi – jollakin tuntemattomalla tavalla, mikä avaa mielenkiintoisia uusia tutkimusnäkymiä”, toteaa väitöskirjatyön ohjaaja, yliopistonlehtori, dosentti Katja Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta.
Simpukat suojasivat kalan mätijyviä hometartunnalta
Vakuuttavin näyttö simpukoiden tehokkuudesta vesihometaudin torjunnassa tuli esille, kun kalojen herkkiä mätijyviä altistettiin homeitiöille. llman simpukoita 93-100 prosenttia mätijyvistä homehtui vuorokaudessa, kun simpukka-akvaarioissa vastaava osuus oli nollasta kolmeen prosenttia.
”Lähes sadan prosentin mätikuolevuus kuvastaa monesti tilannetta kalanviljelyssä, jos torjunta-aineita ei käytetä. Simpukoiden avulla päästiin tässä laboratoriotutkimuksessa lähelle täyttä suojausta – luonnonmukaisella keinolla ilman kemikaaleja”, korostaa tuloksen merkittävyyttä professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimus on saanut tukea Nesslingin säätiöltä ja Wihurin rahastosta, jotka tukevat tutkija Ville Julkusen väitöstutkimustyötä.
Tutkimus julkaisiin Freshwater Biology -lehdessä kesäkuussa 2026:
Julkunen, V., Pakarinen, V., Korkea-aho, T., Viljamaa-Dirks, S., Taskinen, J. and Pulkkinen, K. 2025. Freshwater mussel Anodonta cygnea reduces concentration, germinability, and infectivity of pathogenic oomycete Saprolegnia spp. spores.
Freshwater Biology, 2026; 71:e70261: https://doi.org/10.1111/fwb.70261
Lisätietoja:
- Ville Julkunen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos, ville.i.julkunen@jyu.fi
- Katja Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos, katja.pulkkinen@jyu.fi, puh. 040 846 9359
- Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 040 355 8094
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kvanttilaskentahanke toi Jyväskylään lähes 800 000 euron rahoituksen – tarkoituksena tutkia miten kvanttitietokoneiden häiriöitä voidaan vähentää12.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt 8 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteiselle UnloQ-hankkeelle. Jyväskylän yliopiston osuus rahoituksesta on 784 000 euroa. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja kvanttitietokoneiden häiriöiden vähentämiseen sekä kvanttilaskennan hyödyntämiseen käytännön sovelluksissa.
Ruutuaika ei ole lapselle aina haitaksi – yhteys parempaan tiedonkäsittelyyn nuoruudessa11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa lapsuudesta alkaen suurempi ruutuaika oli yhteydessä parempaan tiedonkäsittelyyn nuoruudessa. Tutkijan mukaan ruutuaikaan ei tulisi suhtautua yksiselitteisesti haitallisena. Tärkeintä on löytää tasapaino liikunnan ja aktiivista ajattelua tukevan ruutuajan välillä.
Väitös: Viherpesu voi jättää pitkäaikaisen jäljen kuluttajien brändimielikuviin10.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
KTM Mitra Salimi tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin väitöskirjassaan, miten kuluttajat ja verkkoyhteisöt reagoivat viherpesuun ja brändien vastuuttomuuteen. Tutkimuksen mukaan kuluttajat antoivat ympäristörikkomuksia vähemmän anteeksi kuin sosiaalisia rikkomuksia. Tutkimus korostaa yritysten läpinäkyvän ja näyttöön perustuvan vastuullisuusviestinnän merkitystä.
Tieteen historia avautuu Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa28.7.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän kansainvälisen kesäkoulun ohjelmaan sisältyy kaikille avoin yleisöluento, jonka aiheena on uuden fysiikan synnyn yhteydet Weimarin tasavallan kulttuurielämään. Luennoitsijana toimii professori Ismo Koponen Helsingin yliopistosta.
Tutkimus: Löyly lisää saunan kuormittavuutta – kosteus nostaa sykettä ja kehon lämpötilaa13.7.2026 09:45:00 EEST | Tiedote
Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että saunan ilmankosteus vaikuttaa merkittävästi elimistön kuormittumiseen lämpötilan lisäksi. Mitä kosteampi sauna on, sitä voimakkaammin syke ja kehon lämpötila nousevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme