Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville
2.7.2026 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet.
- Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä.
- Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssiala ry (FA) kysyi henkilöasiakkaista vastaavilta pankinjohtajilta, minkä asiakasryhmien ne arvelevat olevan eniten kiinnostuneita 40 vuoden asuntolainoista. Kysely tehtiin neljästi vuodessa pankinjohtajille tehtävän Pankkibarometrin yhteydessä.
Monivalintakysymyksessä pankinjohtajat saattoivat valita useamman kiinnostuneen asiakasryhmän. Noin 75 prosenttia barometriin vastanneista pankinjohtajista piti ensiasunnon ostajia ja työuran alkumetreillä olevia nuoria kotitalouksia kaikkein kiinnostuneimpina asiakasryhminä – molemmat vaihtoehdot keräsivät pankinjohtajilta yhtä monta mainintaa. 66 prosenttia pankinjohtajista arvioi lapsiperheet kiinnostuneiksi. Pienituloiset tai lainanhoitokyvyn äärirajoilla olevat kotitaloudet saivat mainintoja 40 prosentilta pankinjohtajista. Työuralla pidemmällä olevat ja asuntosijoittajat sen sijaan keräsivät noin 10 prosentilta pankinjohtajista maininnan.
Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila näkee eduskunnan päätöksen pidentää enimmäislaina-aikaa viisaana päätöksenä. Hallitus ehdotti alun perin enimmäislaina-ajan nostamista 30 vuodesta 35 vuoteen, ja talousvaliokunta pidensi sitä mietinnössään vielä 5 vuodella.
”Maailmantilanne ja asuntomarkkinoiden pitkittynyt taantuma huomioiden nyt oli oikea aika vauhdittaa asuntokauppaa ja samalla luoda kotitalouksille lisää mahdollisuuksia säästää ja sijoittaa. Pidempi laina-aika tuo erilaisille kotitalouksille kaivattua joustoa taloudenpitoon. Lisäksi pienempi lainan kuukausierä luo mahdollisuuksia sijoittaa ja kasvattaa siten kotitalouden varallisuutta”, Mattila toteaa.
Pankit testaavat edelleen asiakkaiden lainanhoitokykyä Finanssivalvonnan suosittelemalla enintään 25 vuoden laina-ajalla ja vähintään 6 prosentin korkotasolla.
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 50 344 3437veli-matti.mattila@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 351 3733antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme