Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.
2.7.2026 10:26:57 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Optometrian maisteri Annamari Immosen väitöstutkimus syventää ymmärrystä perinnöllisestä sarveiskalvotaudista, keratitis fugax hereditariasta. Tauti määritellään harvinaiseksi, mutta se on Suomessa poikkeuksellisen yleinen. Taudin aiheuttaa yksittäinen geenimuutos tulehduksia välittävässä geenissä, mikä johtaa silmän paikalliseen tulehdusreaktioon.
Tauti alkaa usein jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Tyypillisiä oireita ovat äkillinen, toispuoleinen silmäkipu, valonarkuus, punoitus ja vetistys. Kivuliaat kohtaukset kestävät yleensä 1–2 päivää, mutta näön sumeneminen voi jatkua huomattavasti pidempään. Usein perheessä on muitakin samaa tautia sairastaneita, mikä voi olla vinkki siitä, että kyseessä on perinnöllinen silmätauti. Toistuvat kohtaukset voivat aiheuttaa pysyvää näön heikkenemistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että monilla potilailla oikean diagnoosin saaminen kesti jopa vuosikymmeniä.
– Moni potilas on elänyt pitkään ilman selitystä toistuville oireilleen tai saanut virheellisen diagnoosin. Kun sairaus tunnistetaan oikein, voidaan välttää turhia tutkimuksia ja vääränlaisia hoitoja, Annamari Immonen sanoo.
Sairauden juuret johtavat satojen vuosien taakse
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös sairauden historiallista alkuperää. Sukututkimuksen ja geneettisten analyysien perusteella taudin juuret ulottuvat Lounais-Suomeen ja ainakin 1600-luvulle asti. Löydös tukee käsitystä siitä, että kyseessä on suomalaisen tautiperintöön kuuluva sairaus.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös uusia potilaita biopankkiaineistoista. Tämä viittaa siihen, että tauti on todellisuudessa nykyistä yleisempi, mutta jää usein piiloon.
– On poikkeuksellista, että näin selkeästi periytyvä silmätauti on edelleen tuntematon. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, jotta potilaat pääsevät nopeammin oikeaan hoitoon, Immonen toteaa.
Löydökset voivat avata tien täsmähoitoihin
Koska tauti kuuluu niin sanottuihin autoinflammatorisiin sairauksiin, tutkimus avaa mahdollisuuksia myös uusille, tarkemmin kohdennetuille hoidoille. Tulevaisuudessa samoja tulehdusreittejä estäviä lääkkeitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös tämän harvinaisen silmäsairauden hoidossa.
Väitöstutkimukseen osallistuivat yhteistyössä Helsingin yliopiston, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja HUS Silmätautien klinikan tutkijat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAnnamari ImmonenVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:040-7770330Annamari.Immonen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen13.11.2026 14:02:00 EET | Tiedote
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme