SuomiAreena: Tekoäly voi viedä työpaikkoja, mutta annammeko sen tehdä niin?

Torstaina 25.6. keskusteltiin tekoälyn vaikutuksista työelämään, kun paneelin aiheena oli Kone johtajana. Paneeli oli osa saman nimistä hanketta.

Juontajana toiminut Terveysteknologian toimitusjohtaja Saara Hassinen totesi jo keskustelun alkumetreillä, että tekoälyratkaisut integroituvat kovaa vauhtia osaksi päätöksentekoa. Juuri nyt tehdään rajanvetoja sen suhteen, missä tekoälyä on järkevää ja vastuullista hyödyntää.

Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund kysyi, johtaako tekoäly asioita vai ihmisiä. Uhkakuvia maalailevat ahkerimmin ne, joilta puuttuu tekoälyn käyttökokemusta tai henkilökohtaisen hyödyn oivallus.

– Hyötykokemus jalostuu kokonaisvaltaisemmaksi reiluuden kokemukseksi, muotoili Miltton Groupin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi.

– Varhainen osallistaminen rakentaa luottamusta uuden teknologian äärellä. Meidän alusta asti teknologian kanssa tekemisissä olleet senioriasukkaamme eivät pelkää sitä, huomautti Diakoniasäätiön Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms.

Keskustelussa olivat mukana myös Suomen maajohtaja Jens Wiklund Danske Bankista, Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Lahtinen sekä Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.

 – Ihmisyydestä tulee uudella tavalla kiinnostavaa, kun tekoäly hoitaa rutiinitehtäviä, joita ihmisen ei ole tarkoituskaan hoitaa, Jääskeläinen summasi.

Mitä teemme säästyneellä ajalla?

Perjantaina 26.6. Porissa keskusteltiin Haaga-Helian johdolla tekoälyaikakauden voittajista ja häviäjistä ReiluAI-hankkeen puitteissa. Paneelin nimenä oli Tekoälyn hyvät, pahat ja rumat.

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen toi heti avauspuheenvuorossaan ilmi huolensa niistä, jotka ovat valmiiksi heikoilla.

– Digitaalisuuden ulkopuolella elää jo nyt puoli miljoonaa suomalaista. Kuinka varmistetaan, etteivät he tipahda tyystin kehityksen kyydistä, Leppänen kysyi.

Entä onko huoli työpaikkojen katoamisesta tekoälyn myötä aiheellinen? Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan puhtaasti leikkauspainotteinen ajattelu voi hyvinkin johtaa sille tielle.

– Tekoäly asettaa haasteita koulutukselle, sillä tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää ja soveltaa tekoälyratkaisuja niin tuottavuuden kuin hyvinvoinninkin eduksi, Löfgren painotti.

Korkeakoulujen osalta haasteeseen vastasivat paneelin juontaja, Haaga-Helian rehtori Susanna Niinistö-Sivula sekä opiskelija Eemil Saari. Myös Sofigaten Junior Adviserina ja Youth Initiativena toimiva Saari kiitti tilaisuuksista tehdä innovatiivisista tekoälykokeiluja koulun ja työn puitteissa.

Reaktorin data- ja tekoälyjohtaja Marko Aalto, Keskon VP HR Operations Niklas Bergström ja Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Lahtinen peräänkuuluttivat omissa puheenvuoroissaan muun muassa arvovalintoja ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

– Tekoälyn aliarvioiduin riski on rohkeuden puute. Se tarkoittaa myös ääneen lausuttua rajanvetoa sen suhteen, mitä tekoäly ei saa tehdä, pohti Bergström.

Lahtinen puolestaan nosti esiin myös ajankohtaisen kysymyksen:

– Tekoäly vapauttaa resursseja – mitä teemme säästyneellä ajalla?

Katso tallenteet paneelikeskusteluista MTV Katsomossa:

• Tekoäly johtajana 25.6.
• Tekoälyn hyvät, pahat ja rumat 26.6. 

Kuvassa Tekoälyn hyvät, pahat ja rumat -paneelin keskustelijat Marko Aalto, Anna Lahtinen, Niklas Bergström, Mari Leppänen, Maria Löfgren ja  Eemil Saari.