Sisävesien ja rannikkoalueiden sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen

Pintavedet ovat kesän edetessä lämmenneet koko maassa, mikä edistää sinilevien eli syanobakteerien kasvua. Lämpimät, aurinkoiset ja tyynet jaksot suosivat sinileviä, kunhan myös ravinteita on saatavilla. Ravinteita huuhtoutuu vesistöihin esimerkiksi sateiden mukana valuma-alueilta, ja tuuli voi nostattaa ravinteita pohjasta pintaveteen.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilta saatiin kuluvalla viikolla 221 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä neljällä havaintopaikalla Nurmijärvellä, Sipoossa, Iitissä ja Kemijärvellä. Hieman sinilevää esiintyi yhteensä 32 havaintopaikalla eri puolilla maata aina eteläiseen Lappiin saakka. Erittäin runsaita sinileväesiintymiä ei todettu, ja sisävesien tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen.

Seurannan rannikkoalueilta saatiin 59 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin kahdella havaintopaikalla Paraisilla ja Naantalissa. Hieman sinilevää todettiin yhteensä 13 havaintopaikalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Ahvenanmaalla, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Erittäin runsaita sinilevähavaintoja ei tehty. Rannikkoalueiden sinilevähavaintojen määrä on kasvanut edellisistä viikoista, ja sinilevätilanne on noussut ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Vertailu vuosien välillä on kuitenkin suuntaa antavaa, sillä havaintopaikkojen sijainti ja määrä ovat vaihdelleet vuosittain.

Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä 252 kansalaishavaintoa. Näistä 187:ssa havaittiin sinilevää.

Sinilevähavaintoihin voi tutustua Järvi-meriwikissä, Vesi.fi:ssä sekä Tarkka-palvelussa:

• Seurannan sinilevätilanne – Järvi-meriwiki
• Sinilevätilanne | Vesi.fi 
• Karttaselain - Tarkka 

Avomerialueiden tilannetta seurataan sinileväbarometrien avulla

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata satelliittiaineistoon perustuvien leväbarometrien avulla. Barometrit kuvaavat sinilevän esiintymisen todennäköisyyttä Suomen lähimerialueilla ja ne mahdollistavat kuluvan vuoden tilanteen vertailun aiempiin vuosiin. Barometrit julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelussa kuudelta Suomen lähiavomerialueelta.

Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevän esiintymisen todennäköisyys on ollut kesän ajan selvästi keskimääräistä suurempi. Samansuuntainen kehitys näkyy myös itäisen Gotlannin altaalla. Muilla avomerialueilla tilanne on pääosin pitkän aikavälin vaihteluvälin sisällä, mutta Ahvenanmerellä on havaittu yksittäisiä barometriarvoja, jotka nousevat vaihteluvälin yläpuolelle.

Sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Lupa- ja valvontavirasto seuraa kesällä sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan yhteistyössä kuntien ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Myös Suomen rotarit ja koulutetut vapaaehtoiset osallistuvat seurantaan aktiivisesti. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. 

Lupa- ja valvontavirasto tiedottaa sinilevätilanteesta kahden viikon välein kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin asti.  Leväkatsaukset löytyvät myös lvv.fi-verkkopalvelusta.  

Ohjeita sinilevän tunnistamiseen 

Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä vihreinä, sinivihreinä tai kellertävinä hiukkasina. Rantaan voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsaana esiintyessään sinilevä muodostaa tyynellä säällä veden pinnalle vihertäviä tai kellertäviä lauttoja ja kasaantuu rantaveteen.

Sinilevää voi tunnistaa myös yksinkertaisilla testeillä. Tikulla kokeiltaessa sinilevämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on yleensä jokin muu levä. Vesiastiassa sinilevät nousevat usein pintaan noin tunnin kuluessa kaasurakkuloidensa ansiosta.

Lisätietoa

• Mistä tuntee sinilevän? | Vesi.fi
• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä | Vesi.fi
• Sinilevien aiheuttamat terveyshaitat | HUS 
• Uimarantojen veden laatu