Ratkaisuja vesilintujen taantumaan – Erävedet-seminaari kokoaa asiantuntijat yhteen
3.7.2026 08:57:19 EEST | Suomen Metsästäjäliitto ry | Uutinen
Vesilintukannat ovat taantuneet Suomessa merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana. Koska Suomi on Euroopan keskeisimpiä vesilintujen pesimäalueita, asialla on laaja, kansainvälinen merkitys. Metsästäjäliiton Erävedet-seminaari kokoaa 17.8.2026 Tampereelle alan huippututkijat ja toimijat etsimään tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja vesilintukantojen elvyttämiseksi.

Suomalaisten vesilintujen tilanne herättää laajaa huolta. Jopa perinteisesti elinvoimainen sinisorsa taantuu, ja useiden muiden lajien – kuten haapanan, jouhisorsan ja lapasorsan – kannat ovat pudonneet voimakkaasti.
Eniten on harventunut viime vuosina metsästykseltä rauhoitettuna ollut punasotka, jonka kanta on laskenut 95 % 40 vuoden aikana. Lisäksi esimerkiksi tukkasotkan ja jouhisorsan määrä on laskenut 75 %.
Pääsyitä ahdinkoon ovat elinympäristöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot minkki ja supikoira. Joidenkin lajien osalta myös kestävän verotuksen varmistaminen edellyttää lisätoimia.
Vastuu kestävyydestä on kannettava
Elinympäristöjen muutokset ja pesimäaikaiset tuhot ovat suurimmat ratkaistavat haasteet. Lintujen elinympäristöjen ennallistamiseen on nykyään haettavissa tukia, joiden hyödyntämisessä maanomistajilla on avainrooli.
Myös metsästäjien suorittama vieraspetotorjunta sekä vesilintujen pesintää suojaavien keinotekoisten pesälaitteiden, kuten pesäputkien, asentaminen ovat ratkaisevassa asemassa.
– Näihin toimiin tarvitaan yhteiskunnallisia voimavaroja ja jatkuvuutta, jotta pesimäaikaisia tuhoja voitaisiin tehokkaasti ennaltaehkäistä, toteaa riista-asiantuntija Leena Kangas Suomen Metsästäjäliitosta.
Katso video: kuinka monta poikasta pesäputkeen mahtuu?
Uusien tutkimusten myötä suomalaiset metsästäjät ovat heränneet arvioimaan kriittisesti omaa rooliaan ja metsästyksen kestävyyttä. Kyse ei ole vain lintukantojen elinvoimaisuudesta, vaan myös perinteikkään metsästysmuodon tulevaisuudesta. Suomalaiset metsästäjät ovat jo pitkään osallistuneet kosteikkojen hoitoon, vieraspetojen poistoon ja pesimäpaikkojen parantamiseen. Nyt keskusteluun halutaan tuoda myös metsästyksen kestävyyden arviointi tutkimustiedon pohjalta.
– Otamme mieluummin aloitteen omiin käsiimme ja opimme maailman parhaista käytännöistä kuin jäämme odottamaan ylhäältä saneltua sääntelyä. Suomessa on pitkät perinteet metsästyksen joustavasta sääntelystä kantojen vaihteluiden mukaan, mistä metsäkanalintujen verotus on hyvä esimerkki, Kangas arvioi.
Asiantuntijat kokoontuvat Erävedet-seminaarissa
Ratkaisuja vesilintujen tilanteeseen etsitään Tampereella 17.8. järjestettävässä Erävedet-seminaarissa, jossa kuullaan laajasti alan johtavia asiantuntijoita tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja järjestökentältä.
Seminaarin puhujat:
· Ere Grenfors ja Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto
· Taina Ihaksi, Baltic Sea Action Group
· Heikki Helle, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
· Antti Piironen, Luonnonvarakeskus (Luke)
· Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto
· Jyri Mononen ja Matti Kervinen, Suomen riistakeskus
· Claus Lind Christensen, Tanskan metsästäjäliitto (Danmarks Jægerforbund)
Lisätiedot tapahtumasta sekä ilmoittautuminen löytyvät tästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena KangasRiista-asiantuntijaMetsästäjäliitto
Puh:050 331 4690leena.kangas@metsastajaliitto.fiVeli-Matti PekkarinenLintuvesiasiantuntijaMetsästäjäliitto
SOTKA -levähdysaluehanke
Ere GrenforsLuonnon- ja riistanhoitopäällikköMetsästäjäliitto
Puh:050 569 8916ere.grenfors@metsastajaliitto.fiKuvat

Linkit
Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Metsästäjät odottavat asetusta karhun kiintiöalueista ja -määristä2.7.2026 08:33:38 EEST | Uutinen
Maa- ja metsätalousministeriö antoi lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen karhun metsästyksen mahdollistamisesta alueellisiin kiintiöihin perustuen. Luonnos ei kuitenkaan määritä sitä, missä ja miten paljon karhuja voidaan metsästää tänä vuonna.
EU:n REACH-komitea hyväksyi lyijyhaulien käyttöä koskevan rajoitusehdotuksen26.6.2026 13:54:42 EEST | Uutinen
Euroopan unionin REACH-komitea äänesti 25.6.2026 komission ehdotuksesta, joka rajoittaa lyijyhaulien käyttöä metsästyksessä ja urheiluammunnassa. Äänestystulos oli tiukka: 17 jäsenvaltiota äänesti ehdotuksen puolesta, viisi vastusti sitä ja viisi pidättyi äänestämästä. Tästä huolimatta ehdotus hyväksyttiin määräenemmistöllä.
Luken susikannan arvio on varovainen25.6.2026 12:57:37 EEST | Uutinen
Metsästäjäliitto katsoo, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema susikannan kanta-arvio 2026 on aliarvio susien määrästä Suomessa. Luke arvioi susien määräksi 430, mikä on sama kuin vuosi sitten. Arviosta puuttuu reviirejä, vaikka alueilla on havaintoja laumasta ja jopa tämän kevään pennuista. Lähetämme tiedotteen uudelleen, sillä ensimmäisen kappaleen tietoja marraskuun susikannasta on korjattu koskemaan poronhoitoalueen ulkopuolisia susia.
Vasat turvaan niittokoneelta metsästyskoirien avulla18.6.2026 11:56:54 EEST | Uutinen
Etenkin alkukesästä heinäpellot olisi hyvä tarkastaa ennen niittoa tavalla tai toisella kauriinvasojen varalta. Tiukasti lymyävä vasa voi kuitenkin olla pelkälle ihmissilmälle hankala löytää. Riistaverinen koira ohjaajineen voikin olla maanviljelijälle suuri apu.
Metsästäjäliitto: Karhun kiintiömetsästyksen asetus tarvitaan nyt11.6.2026 08:27:17 EEST | Uutinen
Karhun metsästyksen kiintiöasetus on annettava lausunnolle välittömästi, jotta kiintiöt saadaan käyttöön mahdollisten poikkeuslupien rinnalle ennen karhun metsästyksen aloittamista 20. elokuuta. Asetuksesta ei ole hyötyä, jos se annetaan lausuttavaksi vasta sitten, kun on nähty, pysyivätkö poikkeusluvat voimassa valitusten jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme