Keski-Suomessa on ennallistettu neljä uhanalaista lettosuota – valtakunnallinen kartoitus auttaa löytämään uusia kohteita

Letot ovat ravinteikkaita soita, joilla elää rikas ja monipuolinen lajisto. Keski-Suomessa letot ovat kuitenkin harvinaisia, usein pienialaisia ja monin paikoin heikentyneitä. Letot edustavatkin Suomen uhanalaisinta suoluontoa, ja niiden väheneminen heikentää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta. Lähes puolet soiden uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti letoilla, mikä korostaa niiden merkitystä myös Keski-Suomessa. 

− Pellonraivaus ja metsäojitus ovat vähentäneet lettoja ympäri Suomen, ja jäljellä olevia ojittamattomiakin lettoja uhkaavat valuma-alueen ojitukset ja umpeenkasvu. Keski-Suomessa lettojen niukkuutta selittää osin myös se, että lettoja ylläpitäviä kalkkivaikutteisia alueita on vain vähän, luonnonsuojelun asiantuntija Elina Makkonen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo. 

Jäljellä olevien lettojen turvaaminen edellyttää sekä suojelua että ennallistamistoimia, joilla palautetaan soiden luonnollista vesitaloutta ja ehkäistään umpeenkasvua. Tähän mennessä Keski-Suomessa on Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ja sitä edeltäneen Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta ennallistettu neljä lettoa, yhteensä noin neljän hehtaarin suoalueelta. Keski-Suomessa lettojen ennallistamisen tavoitteena on ennen kaikkea turvata jäljellä olevat, hyvin harvinaiset lettokohteet ja parantaa niiden ekologista tilaa. 

− Lettokohteiden ennallistamista edistetään käytännön toimilla. Esimerkiksi Viitasaaren Niinijoella sijaitsevalla Finsilvan suoalueella on parhaillaan käynnissä ennallistamishanke, jossa palautetaan suon luonnollista vesitaloutta ja turvataan arvokkaita suo- ja pienvesiluontotyyppejä. Ennallistaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, ja sen vaikutukset näkyvät luonnossa usein vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua, Makkonen kertoo. 

Vain murto-osa Suomen letoista sijaitsee eteläisessä Suomessa 

LETOT-hankkeen viisivuotisessa valtakunnallisessa kartoituksessa (2020–2024) selvitettiin lettosoiden esiintymistä, nykytilaa ja ennallistamistarpeita eri puolilla Suomea. Kartoitus paljasti tilanteen monin paikoin huolestuttavaksi.  

Hankkeessa inventoitiin noin 6 000 hehtaaria ojittamattomia lettoja. Näistä 83 prosenttia sijaitsi Lapissa ja 15 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelta ojittamattomia lettoja löydettiin yhteensä vain 63 hehtaaria. Myös Keski-Suomi kuuluu siis tähän alueeseen, jossa lettoluonto on voimakkaimmin taantunut. 

Inventoinneissa kartoitettiin pääosin suojelualueiden ulkopuolisia letoille potentiaalisia alueita. Inventointiedot osoittavat, että monet Keski-Suomen letot sijaitsevat yksityisten maanomistajien kiinteistöillä. Useimmat letot olivat pohjavesivaikutuksen ylläpitämiä ja kooltaan vain muutamia aareja, ja monessa niistä oli selviä ojituksen ja umpeenkasvun aiheuttamia muutoksia. 

− Keski-Suomen kannalta LETOT-hankkeen tärkein anti on se, että aiemmin puutteellisesti tunnettujen lettosoiden nykytilasta ja paikkatiedosta on saatu parempi käsitys. Tietoja voidaan käyttää hyväksi mm. Helmi-ohjelmassa tehtävässä soiden ennallistamis- ja suojelutyössä, maankäytön suunnittelussa sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien seurannassa, Makkonen pohtii.