Kansallinen ennallistamissuunnitelma - yksi tämän vaalikauden suurimmista päätöksistä

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja käynnistää luonnon elpyminen koko unionin alueella. Tavoite on tärkeä ja kannatettava.  

MTK on aiemmin kiittänyt eduskuntaa siitä, että se tunnisti suunnitelmaan liittyviä riskejä ja korosti omaisuudensuojaa, vapaaehtoisuutta, harmaan suojelun estämistä sekä sitä, ettei ennallistamissuunnitelmasta tule muodostua uutta väylää rajoittaa maan käyttöä. Lausunnoille lähetetystä luonnoksesta näitä linjauksia on kuitenkin vaikea löytää.  

Erityisen huolestuttavaa on, että monet suunnitelman kannalta ratkaisevat määritelmät ovat edelleen avoimia tai epäselviä. Suoluontotyypit, puustoiset suot, luonnonmetsät ja useat muut ennallistamisen kohdentumisen kannalta keskeiset käsitteet pitää määritellä. Kun määritelmät ovat avoinna, myös vaikutusten arviointi jää väistämättä puutteelliseksi.  

Maanomistajien pitää saada ennakoitava toimintaympäristö. Eduskunta edellytti myös, että kansallisen suunnitelman tulee olla toimeenpanokelpoinen. Lausunnolla olevasta suunnitelmasta kuitenkin ilmenee, että kaikille esitetyille toimille ei ole osoitettavissa rahoitusta. Tavoitteet ilman toteuttamiseen tarvittavia resursseja jäävät helposti paperille. Siksi suunnitelmaa ei nykyisessä muodossaan voida pitää toteuttamiskelpoisena. 

Kansallinen liikkumavara on käytettävä 

MTK on koko valmistelun ajan korostanut, että Suomen tulee hyödyntää kaikki asetuksen sallimat kansalliset joustot. Suomen keskeisimmät kansalliset joustot liittyvät luontotyyppien tarkkarajaiseen määrittelyyn, toimenpiteiden kohdentamiseen, vapaaehtoisten keinojen käyttöön, aikataulutukseen ja rahoitukseen. 

Joustojen käytössä kyse on siitä, että tavoitteiden tulee olla toteuttamiskelpoisia ja vastuullisia. Talouspolitiikan vastuiden lisäksi yhteiskunnalla on vastuu siitä, että maanomistajien niskaan ei jälleen kerran kaadeta sellaisia odotuksia, jotka ovat mahdottomia ihmistoiminnalla toteuttaa.   

Realistinen suunnitelma on myös pitkän aikavälin strateginen valinta. Sen avulla Suomi voi jatkossakin päättää itse siitä, miten luonnon monimuotoisuutta edistetään. Kansallisesti voidaan aina tehdä enemmän, kuin mitä komissiolle luvataan ja tästä syystä kansalliset joustot komissioon päin on tehtävä niin laajasti kuin mahdollista.   

Omaisuudensuoja on onnistumisen edellytys 

Eduskunta on korostanut, ettei ennallistamissuunnitelmasta saa tulla väylää uusille käyttörajoituksille tai epäsuoralle suojelulle. Tämä ei ole vain juridinen kysymys, vaan myös luottamuskysymys. Jos ihmiset eivät voi luottaa omaisuudensuojaan, he eivät myöskään investoi pitkäjänteisesti metsiin, maatalouteen tai uusiin ympäristötoimiin.  

Luottamus on onnistuneen ennallistamisen tärkein voimavara. Siksi kansallisen suunnitelman tulee rakentaa yhteistyötä, ei epävarmuutta. 

Lausuntoluonnoksessa esitetään metsä- ja luontotiedon nykyistä laajempaa avaamista, maanmuokkaukseen liittyvän sääntelyn arviointia, metsälain mahdollisia muutoksia sekä heikentämättömyysvelvoitteen jatkovalmistelua. Nämä kirjaukset voivat vaikuttaa merkittävästi maan käyttöön ja metsätalouden harjoittamiseen.  

Omaisuus- ja luontotietojen laajamittainen avaaminen voi lisäksi lisätä harmaan suojelun riskiä, jos maan käyttöä aletaan ohjata kartoitusten, tietokantojen tai hallinnollisten tulkintojen kautta ilman varsinaisia suojelupäätöksiä ja korvauksia.  

Ennallistamisasetus itse toteaa, että yksityisille maanomistajille tavoitteiden toteuttaminen on vapaaehtoista. Lakimuutosesitykset ovat itsessään ristiriidassa tämän asetuksen perusperiaatteen kanssa.  Lisäksi tällaisia esityksiä ei pidä tehdä kevyin perustein: useimmiten vapaaehtoisuus, erilaiset kannustimet ja neuvonta yhdessä muodostavat tehokkaimmat väylät tavoitteiden toteutukseen.   

Keskeneräistä kokonaisuutta ei pidä kiirehtiä 

Luonnoksen perusteella syntyy vaikutelma, että useita ratkaisevia kysymyksiä jätetään myöhempään valmisteluun. Näin merkittävää politiikkakokonaisuutta ei pitäisi jättää keskeneräisenä seuraavien hallitusten ratkaistavaksi.  

Suunnitelma tarvitsee vielä perusteellista jatkovalmistelua ennen kuin sitä voidaan pitää uskottavana Suomen kansallisena toimeenpanosuunnitelmana. Samalla Suomen tulee jatkaa työtä sen varmistamiseksi, että EU-tason toimeenpano yksinkertaistuu ja että käytettävissä on riittävät rahoitusratkaisut.  

Nyt on aika vaikuttaa 

Kansallinen ennallistamissuunnitelma on parhaillaan lausunnoilla, ja nyt ratkaistaan, millaiseksi sen lopullinen sisältö muodostuu. Kyse ei ole vain luonnonsuojelusta, vaan myös omaisuudensuojasta, maaseudun elinvoimasta, biotalouden tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta ja kansalaisten luottamuksesta päätöksentekoon. Siksi kaikkien, joihin suunnitelma voi vaikuttaa, kannattaa tutustua luonnokseen ja antaa lausunto. Mitä laajemmin näkemyksiä valmistelussa kuullaan, sitä paremmat mahdollisuudet ovat rakentaa suunnitelma, joka turvaa sekä luonnon monimuotoisuuden että suomalaisen maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulevina vuosikymmeninä. Maa- ja metsätalousyrittäjien edunvalvonnassa ennallistamisasetus on yksi lähihistorian suurimmista ja merkittävimmistä lainsäädäntöpaketeista. Siksi MTK:n asiantuntijat ja luottamushenkilöt seuraavat asian valmistelua puun juurilta ja pelloilta aina Brysseliin asti.