Pirkanmaan pelastuslaitos: Viranomaistietojen vertailusta uusia mahdollisuuksia paloriskiasuntojen tunnistamiseen

Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastus- ja ensihoitopalveluissa on saatu päätökseen kaksivuotinen hanke, jossa kehitettiin keinoja tunnistaa aiempaa paremmin asuntoja, joissa tulipalon riski on kohonnut. 

Paloriskikohteiden varhainen tunnistaminen voi parantaa asumisen paloturvallisuutta, auttaa kohdentamaan palotarkastuksia paremmin ja säästää pelastustoiminnan resursseja.

Hankkeessa selvitettiin, voisiko paloriskiasuntoja sisältäviä asuinrakennuksia tunnistaa keräämällä ja vertaamalla useiden eri viranomaisten toimintaan perustuvaa tietoa.

Käytettävissä on ollut muun muassa pelastustoimen, ensihoitopalveluiden, poliisin, sosiaalityön ja kotihoidon paikkatietodataa. Hankkeeseen kerättiin tietoja pääasiassa Pirkanmaan hyvinvointialueen toimijoilta niistä tehtävistä, joiden arvioitiin voivan viitata kohonneeseen tulipalon riskiin.

Aineiston perusteella valikoitiin kuusi taloyhtiötä, joihin tehtiin kohdennetut palotarkastukset.

Liedet ja saunat kohdennettujen tarkastusten yleisin ongelma

Yleisin havainto kohdennetuilla palotarkastuksilla oli, että liedellä oli sinne kuulumatonta tavaraa. Vaikka puhdas pannu tai kattila ei välttämättä itsessään ole paloriski, voivat ne lieden päällä aiheuttaa vaarallisen määrän lämpösäteilyä.

Huolestuttavaa on myös se, että noin kolmasosassa saunallisista asunnoista saunassa oli joko tavaraa tai pyykkien kuivausta. Saunan käyttäminen muuhun kuin saunomiseen on merkittävä paloriski.

Sauna- ja liesiturvallisuuteen tulisikin kiinnittää vielä entistä enemmän huomiota, vaikka niistä jo nyt kampanjoidaan ja muistutetaan säännöllisesti.

Tarkastuksilla näkyi selvästi palovaroitinten vastuun siirtyminen taloyhtiöille, sillä jokaisessa asunnossa oli riittävästi palovaroittimia, ja ne olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta oikein sijoitettu ja tarkastettu.

Viranomaisyhteistyö yhä tärkein tapa tunnistaa paloriskiasunnot

Kaikkien tietojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tietyssä osoitteessa tapahtuneiden viranomaistehtävien moninaisuus on yhteydessä kohonneeseen tulipaloriskiin.

Yksittäisten viranomaisten tehtävien suuri määrä ei välttämättä osoita kohonnutta tulipalon riskiä, mutta useiden eri viranomaisten tehtävät pienemmissäkin määrissä näyttävät analyysin perusteella osoittavan suurempaa todennäköisyyttä tulipalolle jatkossa.

Eri asuinalueet eivät tässä aineistossa erottuneet toisistaan merkittävästi, jolloin menetelmä toimii toistaiseksi paremmin yksittäisten asuinrakennusten paloriskien arviointiin.

Hankkeen tulokset kokonaisuudessaan viittaavat siihen, että suuremmalla otannalla ja jatkojalostuksella voitaisiin saada toimiva työkalu paloriskikohteiden havainnoimiseksi, tulipalojen ehkäisemiseksi ja tätä myötä jopa palokuolemien vähentämiseksi.

Edelleen tehokkain ja tärkein tapa löytää paloriskiasuntoja, on saada ilmoituksia eri tahoilta. Siksi erityisesti huoltohenkilökunnan ja isännöitsijöiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi vahvistaa.

Paloriski-ilmoitusten saapumisessa myös viranomaisyhteistyöllä on suuri merkitys. Tehtävämäärien perusteella esimerkiksi poliisilta voisi odottaa paloriski-ilmoituksia saapuvan nykyistä enemmän, joten koulutusta ja yhteistyötä on kehitettävä jatkossakin.