Kokoomuksen Limnell: Datakeskukset ovat keskeinen osa modernia turvallisuuspolitiikkaa ja geopolitiikkaa

Limnellin mukaan keskustelu on kuitenkin jäänyt liian kapeaksi, jos datakeskuksia arvioidaan vain sähkön, hukkalämmön, tonttikauppojen tai paikallisten investointivaikutusten kautta.

– Datakeskukset ovat Suomelle suuri mahdollisuus. Ne voivat tuoda mukanaan muitakin teknologiainvestointeja, osaamista ja vahvistaa digitaalista infrastruktuuriamme. Samalla on ymmärrettävä, että datakeskukset ovat myös osa aikamme geopolitiikkaa. Kyse on siitä, kuka hallitsee dataa, laskentatehoa, pilvipalveluja ja digitaalisen yhteiskunnan perusrakenteita, Limnell sanoo.

Limnellin mukaan suurvaltakilpailu ei enää koske vain energiaa, merireittejä, raaka-aineita tai sotilaallista läsnäoloa. Yhä useammin kyse on myös datasta, siruista, tekoälystä, pilvipalveluista ja laskentakapasiteetista.

– Geopolitiikka on siirtynyt yhä vahvemmin myös digitaaliseen infrastruktuuriin. Se mihin datakeskuksia rakennetaan, kuka niitä omistaa ja minkä maiden vaikutuspiirissä toimijat ovat, ei ole yhdentekevää. Datakeskus ei ole vain tekninen halli, vaan osa modernin digitaalisen vallan rakennetta, Limnell toteaa.

Limnell painottaa, että Suomi tarvitsee datakeskusinvestointeja ja voi hyötyä niistä merkittävästi. Suomen vahvuuksia ovat vakaa yhteiskunta, osaaminen, viileä ilmasto, puhdas energia, toimiva sähköjärjestelmä, korkea luottamus ja sijainti Euroopan pohjoisena digitaalisena porttina.

– Suomen kannattaa olla maa, johon luotettavat kansainväliset toimijat haluavat investoida. Meidän ei pidä sulkeutua, vaan olla aktiivinen ja houkutteleva teknologiamyönteinen maa. Mutta avoimuus ei saa tarkoittaa geopoliittista sinisilmäisyyttä, Limnell sanoo.

Limnellin mukaan ulkomaisten toimijoiden datakeskushankkeissa on arvioitava investoinnin lisäksi toimijan taustaa, omistusta, rahoitusta, alihankintaketjuja, teknologisia riippuvuuksia ja sitä, minkä maan lainsäädännön ja poliittisen vaikutuspiirin alla toimija tosiasiassa toimii.

– On suuri ero sillä, onko kyse luotettavasta eurooppalaisesta tai liittolaismaan toimijasta, avoimesti toimivasta teknologiayhtiöstä vai toimijasta, jonka taustalla on autoritaarisen valtion vaikutusvaltaa, epäselviä omistajia tai yhteyksiä valtiolliseen turvallisuuskoneistoon. Tätä eroa Suomen on kyettävä arvioimaan selkeästi, Limnell korostaa.

Limnellin mukaan tekoälyn kehitys tekee datakeskuksista entistä strategisempia. Datakeskukset eivät ole enää vain datan säilytyspaikkoja, vaan myös laskentatehon keskittymiä. Laskentatehoa tarvitaan tekoälyn, teollisuuden, tutkimuksen, kyberkyvykkyyksien ja uuden sukupolven teknologioiden kehittämiseen.

– Laskentateho on 2020-luvun strateginen voimavara. Aiemmin valtioiden asemaa mitattiin energiassa, satamissa ja teollisessa kapasiteetissa. Nyt siihen kuuluvat myös data, pilvi-infrastruktuuri, sirut ja tekoälylaskenta. Tästä syystä datakeskukset ovat osa teknologista suurvaltakilpailua, Limnell sanoo.

Limnell pitää tärkeänä, ettei kuntia jätetä datakeskushankkeiden arvioinnissa yksin. Monelle kunnalle datakeskus on houkutteleva investointi, mutta yksittäinen kunta ei voi yksin arvioida hankkeen geopoliittisia kytkentöjä, omistusrakenteita tai kriittisen digitaalisen infrastruktuurin laajempaa merkitystä.

– Kunnat tarvitsevat valtiolta selkeät pelisäännöt ja tuen. Kyse ei ole siitä, että investointeja jarrutetaan, vaan siitä, että Suomi tunnistaa, millaiset investoinnit vahvistavat asemaamme ja millaiset voivat synnyttää ongelmallisia riippuvuuksia, Limnell toteaa.

Myös sähkö on Limnellin mukaan nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta. Suuret datakeskukset käyttävät merkittävästi sähköä ja kantaverkon kapasiteettia, mikä kytkee ne väistämättä myös energia- ja teollisuuspolitiikkaan.

– Sähkö ei ole vain tekninen liityntäkysymys. Datakeskusten pitää sopia Suomen energiajärjestelmän kokonaisuuteen tavalla, joka tukee investointeja, teollisuutta, huoltovarmuutta ja kohtuullisia kustannuksia suomalaisille, Limnell toteaa.

Limnellin mukaan Suomen tavoitteen pitää olla selkeä: datakeskusinvestointeja kannattaa houkutella, mutta niitä on myös tarkasteltava aikamme geopoliittisessa todellisuudessa.

– Suomi voi olla Euroopan turvallinen ja luotettava datainfrastruktuurin solmukohta. Juuri siksi meidän on itse määriteltävä, millaisilla ehdoilla kriittistä digitaalista infrastruktuuria Suomeen rakennetaan. Datakeskukset ovat osa modernia turvallisuuspolitiikkaa, mutta ennen kaikkea ne ovat osa tämän ajan geopolitiikkaa, Limnell päättää.