HUS

Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa

6.7.2026 07:39:02 EEST | HUS | Tiedote

Jaa

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.

Ilmakuva Meilahden kampuksesta, jossa on useita korkeita rakennuksia ja puiden ympäröimä piha.
Kuva: Mikko Hinkkanen / HUS

Aivovaltimopullistumat eli aneurysmat ovat usein oireettomia. Pullistuman puhkeaminen aiheuttaa vakavan ja usein hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon.

Nykyisin aivovaltimopullistuman puhkeamisriskin arviointi perustuu pääasiassa pullistuman kokoon, sijaintiin, muotoon sekä potilaan yksilöllisiin riskitekijöihin. Ennustaminen on kuitenkin edelleen epävarmaa: osa pienistäkin pullistumista voi puhjeta, kun taas osa suurista pullistumista pysyy pitkään vakaana.

Aivovaltimopullistumia voidaan hoitaa mikroneurokirurgisesti tai suonensisäisesti. Hoitopäätöksen kannalta olisi tärkeää tunnistaa aiempaa tarkemmin ne potilaat, joiden pullistuma on biologisesti epävakaa ja voi puhjeta.

Tutkimus paljastaa muutoksia verisuonten seinämässä

University of California San Francisco -yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin aivovaltimopullistumien biologista taustaa analysoimalla valtimon seinämän solutyyppejä ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 200 000 yksittäistä solua ihmisen aivovaltimopullistumista ja terveistä verisuonista. Aineistoa kerättiin ja analysoitiin useissa kansainvälisissä neurokirurgian huippuyksiköissä, mukaan lukien HUSissa.

Tulosten perusteella aivovaltimopullistuman seinämässä tapahtuu rakenteellista uudelleenmuovautumista. Verisuonen seinämää normaalisti tukevat sileälihassolut vähenevät, ja tilalle kertyy arpikudosta muodostavia fibroblasteja.

Nämä aktivoituneet fibroblastit muuttavat verisuonen seinämän rakennetta ja voivat heikentää sen kykyä kestää verenpaineen aiheuttamaa kuormitusta. Samalla ne liittyvät tulehdusvasteen aktivoitumiseen: makrofagit eli syöjäsolut aktivoituvat ja tuottavat sytokiineja, jotka voivat hajottaa verisuonen tukirakenteita.

Tutkimus voi tarkentaa puhkeamisriskin arviointia

Tutkimuksessa tunnistettiin haitallinen solujen välinen vuorovaikutusketju, jossa fibroblastien ja tulehdussolujen toiminta näyttää vahvistavan toisiaan. Tämä voi osaltaan selittää, miksi osa aivovaltimopullistumista muuttuu biologisesti epävakaaksi ja voi puhjeta.

”Aivovaltimopullistuman koko ei yksin kerro koko totuutta puhkeamisriskistä. Tämä tutkimus osoittaa, että pullistuman seinämän solutason muutokset voivat olla ratkaisevia siinä, miksi osa pullistumista muuttuu vaarallisiksi”, sanoo dosentti, neurokirurgi Behnam Rezai Jahromi HUSin Neurokeskuksesta.

Tulokset eivät vielä tarkoita, että yksittäisen potilaan puhkeamisriski voitaisiin ennustaa soluanalyysin perusteella. Ne kuitenkin avaavat uuden suunnan tutkimukselle, jossa aivovaltimopullistuman biologista käyttäytymistä voidaan tulevaisuudessa arvioida nykyistä tarkemmin.

”Tulevaisuudessa pelkkä pullistuman koko ja sijainti eivät välttämättä riitä riskinarviointiin. Tarvitsemme biologisia merkkiaineita, jotka kertovat, onko pullistuman seinämä vakaa vai käynnissä olevassa vaurioitumisprosessissa. Tulosten perusteella voimme kehittää lääkehoidollisia metodeja aneurysman seinämän stabiloimiseen”, Rezai Jahromi sanoo.

Tutkimus voi pitkällä aikavälillä auttaa kehittämään uusia menetelmiä riskialttiiden aivovaltimopullistumien tunnistamiseen ja hoidon kohdentamiseen niille potilaille, jotka hyötyvät siitä eniten.

Tutkimusartikkeli:Cerebrovascular vulnerability and fibrosis in human brain aneurysms | Nature Neuroscience

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ilmakuva Meilahden kampuksesta, jossa on useita korkeita rakennuksia ja puiden ympäröimä piha.
Kuva: Mikko Hinkkanen / HUS
Lataa

Tietoja julkaisijasta

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. 

HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. 

HUS – Vaikuttavinta hoitoa 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi

hus.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye