Hirvenmetsästykseen myönnettiin Kainuussa yhteensä 1 636 pyyntilupaa

- Kainuun hirvikanta on pysytellyt asetetuissa tavoitteissa, joten viime vuosina on tehty vain hienosäätöä lupamäärissä. Sen sijaan Kuhmossa tilanne on vaikea. Hirvikanta on ollut heikko jo pitkään, ja vasojen elossa säilyvyys on viime vuosina entisestään heikentynyt. Tässä kehityksessä suurpedoilla, erityisesti karhulla, on oma roolinsa, kertoo riistapäällikkö Marko Paasimaa.

Viime metsästyskaudella Kainuussa saatiin saaliiksi yhteensä 2008 hirveä. Saalismäärä on suurempi kuin lupamäärä, koska yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Hirvenmetsästys kokoaa metsästäjät yhteen

Hirvenmetsästys on yksi alueen merkittävimmistä metsästysmuodoista. Tarkkaa lukumäärää metsästykseen osallistuvista ei tiedetä. Valtion mailla metsästävien määrä tiedetään tarkasti, koska pyyntilupahakemuksessa on oltava mukana ampujaluettelo. Tänä vuonna ampujaluetteloissa oli noin 7 300 metsästäjää. Pelkästään yksityismailla metsästävillä ampujaluetteloa ei vaadita. Tässä suhteessa Kainuun kunnista poikkeuksellinen on Paltamo, koska koko kunnassa on vain muutama tuhat hehtaaria valtionmaita. Myös muissa Kainuun kunnissa on metsästysporukoita, jotka metsästävät ainoastaan yksityismailla.

Hirvieläinten metsästys tuottaa arvokasta riistanlihaa, edistää hyvinvointia ja elävöittää maaseutua. Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Syksyisin monet kotiseudultaan poismuuttaneet palaavat takaisin metsästämään yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa.