Arvostetaanko viisautta enää? Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma etsi vastauksia median murroksesta kasvatukseen

Viisaus yhdistetään helposti tietoon, asemaan tai näkyvyyteen. Jyväskylän Kesän keskusteluissa kuva osoittautui monisyisemmäksi. Viisaus näyttäytyi ennen kaikkea kykynä kuunnella, käydä dialogia, punnita erilaisia näkökulmia ja kantaa vastuuta omista valinnoista.

Yhteisiksi kysymyksiksi paneeleissa nousivat, annetaanko viisaudella enää tilaa nyky-yhteiskunnassa ja mistä viisauden oikeastaan tunnistamme.

Viisautta etsittiin median murroksen keskeltä

Keskusteluohjelma käynnistyi avajaisseminaarilla, jossa tarkasteltiin journalistisen median tulevaisuutta muuttuvassa mediaympäristössä. Keskustelussa pohdittiin, mikä erottaa journalismin muusta digitaalisesta sisällöstä aikana, jolloin algoritmit muokkaavat ihmisten käsityksiä todellisuudesta ja yhä harvempi on valmis maksamaan journalistisista sisällöistä.

Vaikka media-ala elää voimakasta murrosta, panelistit näkivät journalismilla olevan edelleen keskeinen tehtävä demokratian ja julkisen keskustelun rakentajana. Keskustelu osoitti, että viisaus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan myös yhteiskunnallinen kysymys: millaiset tiedonvälityksen rakenteet auttavat meitä ymmärtämään maailmaa yhdessä.

Typeryyden kautta viisauden äärelle

Torstain keskustelussa viisauden käsitettä lähestyttiin sen vastakohdan kautta. Viisaus ja typeryys -paneelissa kysyttiin, miksi viisaus näyttää usein olevan poissa maailman tapahtumista, ja mitä sen puuttuminen kertoo ajastamme.

Keskustelussa nousivat esiin erityisesti tekoälyn, disinformaation ja kriittisen ajattelun kysymykset. Panelistit pohtivat, kuinka viisaita valintoja voidaan tehdä tilanteessa, jossa tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta sen luotettavuuden arvioiminen vaatii yhä enemmän osaamista. Viisaus on kaukana maailmapolitiikastakin tutussa puheenparressa, jossa valtaa edistetään vahvoilla sanoilla ja totuudesta piittaamattomalla pötypuheella.

Äänekkyys ei ole viisauden mitta

Retoriikan roolin pohtimista jatkettiin perjantain paneelissa, jossa tarkasteltiin viisauden ja vallan suhdetta. Keskustelijat nostivat esiin kysymyksen siitä, miksi näkyvimmät ja äänekkäimmät äänet saavat usein määritellä julkista keskustelua. Julkisessa keskustelussa kovaäänisimmät saatetaan helposti mieltää viisaimmiksi.

Tutkija Minni Matikaisen, rap-artisti Karri Miettisen (Paleface) ja kirjailija Pontus Purokurun sekä puheenjohtaja Matleena Mustolan keskustelussa pohdittiin, tunnistaako nyky-yhteiskunta enää viisautta vai palkitseeko se pikemminkin näkyvyyttä, nopeita mielipiteitä ja kärjekästä retoriikkaa. Helpot vastaukset kun harvoin ovat niitä viisaimpia.

Keskustelussa esitettiin myös toive, että tutkijat ja yliopistot osallistuisivat rohkeammin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi viikon läpi kulkeneista havainnoista olikin, että viisaus tarvitsee tilaa ja aikaa, joita nykyinen keskustelukulttuuri harvoin enää suosii.

Viisaus syntyy kohtaamisissa

Keskusteluohjelman viimeisessä paneelissa tarkasteltiin viisauden kehitystä ihmisen elämänkulun näkökulmasta. Esiin nousivat niin lasten luontainen ihmettelyn kyky kuin elämänkokemuksen myötä mahdollisesti karttuva näkökulmien laajeneminen.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja Pekka Sauri kiteytti keskustelun ehkä keskeisimmän ajatuksen:

"Viisaus toteutuu vuorovaikutuksessa – tilanteessa, jossa osanottajat kokevat jalostuvansa keskustelusta ja kokevat saavansa sellaista ymmärrystä tai näkemystä, jota eivät ole aiemmin saaneet."

Saurin mukaan viisaus ei ole kokoelma oikeita vastauksia tai valmiita ajatuksia, vaan jotakin, joka syntyy ihmisten välisessä kommunikaatiossa.

Samaa ajatusta tukivat keskustelut lasten viisaudesta, kasvatuksesta ja elämänmittaisesta oppimisesta. Viisaus näyttäytyi jatkuvana kasvun prosessina pikemminkin kuin saavutettuna päämääränä.

Viisaus vaatii myös vastuuta

Viisauden teemaa käsiteltiin myös työpajassa, jossa näkökulmana oli vastuullisuus. Vastuullisuus on viisautta -työpajan osallistujat pohtivat, kuinka vastuulliset valinnat rakentuvat arjessa ja miten vastuullisuutta voidaan oppia yksilöinä ja yhteisöinä.

Työpajassa esiteltiin Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli, joka tarjoaa konkreettisen ja asteittain etenevän rakenteen vastuullisuuteen oppimiseen. Mallia voi soveltaa laajasti eri elämänalueilla, päätöksenteosta vuorovaikutukseen ja arjen valintoihin. 

Tallenteet katsottavissa seuraavan vuoden ajan

Keskusteluohjelma osoitti, että viisaus elää monissa muodoissa: journalismissa, kasvatuksessa, tutkimuksessa, taiteessa, kohtaamisissa ja arjen valinnoissa.

Mikäli keskusteluohjelma jäi tänä vuonna kokematta, pääsee viisauden pohdintaan tutustumaan tallenteiden kautta. Tallenteet löytyvät seuraavan vuoden ajan Jyväskylän Kesän verkkosivuilta.

Keskusteluohjelman tuottivat Jyväskylän Kesä ja Jyväskylän yliopisto. Avajaisseminaarin yhteistyökumppaneina toimivat Mediakonserni Keskisuomalainen ja Jyväskylän kaupunki.