Kotieläin- ja proteiinikasvituotanto nähdään merkittävänä osana Euroopan ruokaturvaa ja maatalouden tulevaisuutta EU-komission julkaisemassa kotieläinstrategiassa ja proteiinisuunnitelmassa

MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä painottaa, että strategia edistää laajalti oikeita asioita muun muassa eläinten hyvinvointia, terveyttä, tuottavuutta, huoltovarmuutta sekä tuonnilta vaadittavia standardeja, mutta tavoitteiden on muututtava teoiksi: EU:n kotieläintuotanto kilpailee tuontituotteiden kanssa, joten jatkossakin on vaadittava tuontituotteilta samaa tuotannon standardia. Lisäksi strategiaa edistävien investointien rahoituksen varmistaminen on yksi tärkeimmistä teemoista strategian toteutumisessa.  

– EU:n on panostettava elintarvikeviennin edistämiseen entistä enemmän. Elintarviketeollisuuden rooli tässä on erittäin tärkeä. Tämä on keskeistä myös meillä Suomessa. Kasviproteiinien tuotannon lisääminen on hyvin tärkeää niin proteiiniomavaraisuuden kuin myös niiden mahdollisuuksien realisoitumiseksi, jotka nähdään olevan elintarvikkeiden viennissä, Hemmilä jatkaa. 

Vahva kotieläintuotanto on Suomen maatalouden selkäranka

 

Suomessa kotieläintuotanto muodostaa yli puolet maataloustulosta, mikä on selvästi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä kertoo sektorin merkityksestä EU:n ja Suomen pohjoisissa olosuhteissa. Maidon-, naudanlihan-, sianlihan- ja siipikarjantuotanto ylläpitävät laajaa elintarvikeketjua sekä tukevat kotimaista ruokaturvaa, työllisyyttä ja maaseutualueiden elinvoimaa.  

– Strategian suunta vastaa laajasti MTK:n ja suomalaisten kotieläintuottajien pitkään ajamia tavoitteita, MTK:n puheenjohtaja Hemmilä muistuttaa.  

Yksi strategian keskeisistä viesteistä on, että eläinten terveys ja hyvinvointi parantaa tuottavuutta, vähentää tautipainetta ja lisää kotieläintuotannon yleistä hyväksyntää. Komissio painottaa ennaltaehkäisyä eli rokottamista ja bioturvatoimia eläintautien torjunnassa sekä antaa asetusehdotukset häkkien käytön kieltämisestä munintakana- ja broilerisektorille syksyllä 2026 sekä sikasektorille 2027. Suomessa häkeistä luopuminen on jo varsin pitkällä verrattuna muihin Euroopan maihin. 

– Suomalaiset tuottajat ovat edelläkävijöitä eläinten hyvinvoinnissa, terveydessä ja tuotannon kestävyydessä. Tämä kannattaa nostaa koko EU:n kotieläintuotannon esikuvaksi, MTK:n eläinlääkäri Olli Heino kertoo. 

MTK pitää myönteisenä, että strategia tunnistaa ruoantuotannon aiheuttavan aina päästöjä ja että keskustelu metaanin biogeenisen luonteen huomioimisesta lyhytkiertoisessa hiilenkierrossa on avattu.  

Proteiinisuunnitelman tavoitteena on nostaa EU:n proteiiniomavaraisuutta, mutta kunnianhimoa voisi nostaa elintarvike- ja rehukäytön omavaraisuusasteen lisäämisessä 

Komissio julkaisi kotieläinstrategian rinnalla myös proteiinisuunnitelman, jonka tavoitteena on nostaa EU:ssa tuotetun valkuaisen osuus öljy- ja valkuaiskasvien rehukäytössä 25 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä – vahvempi valkuaisomavaraisuus tukee suoraan myös kotieläintuotannon kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.  

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin öljy- ja valkuaiskasvien tuotannon pullonkaulojen ratkaisemista ja viljelyvarmuuden kehittämistä. Proteiinisuunnitelma korostaa kotimaisen kasvinjalostuksen sekä toimivien kasvinsuojeluratkaisuiden merkitystä. Suunnitelmassa esitetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyjen yksinkertaistamista sekä biologisten ja tavanomaisten torjunta-aineiden hyväksynnän nopeuttamista sekä EU:n että jäsenmaiden tasolla. 

– Kotieläinrehujen ja elintarvikkeiden kasvisproteiinin omavaraisuusasteen nostaminen on ollut suomalaisen maataloussektorin agendalla vuosia. Esimerkiksi sikasektorilla kotimaisella kasvivalkuaisella on korvattu tuontisoijaa, asiantuntija Mari Lukkariniemi muistuttaa.  

–  Suomessa olisi panostettava valkuais- ja öljykasvien jalostukseen ja viljelyyn. Tähän tarvitaan uusia Suomeen sopivia lajikkeita sekä laaja valikoima kasvinsuojeluaineita viljelyvarmuuden parantamiseksi. Tämän toteutumiseksi tarvitaan vahvaa ja pitkäjänteistä CAP-rahoitusta sekä kansallista rahoitusta. Kotieläintalouden ja kasvinviljelyn yhteistyön mahdollisuuksia nostetaan esille myös lannan käytön tehostamisen tavoitteessa, vilja-asiamies Max Schulman toteaa. 

Kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman käsittelyt jatkuvat syksyn aikana sekä neuvoston että parlamentin puolella. Irlannin EU-puheenjohtajuuskausi korostaa kotieläintuotannon merkitystä. Komissio jatkaa keskustelua sidosryhmien kanssa syksyn aikana konkreettisista toimista. Suomi tulee olemaan aktiivisesti mukana kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman toimeenpanossa. 

Lisätietoja:  

Jussi Savander, EU-asiantuntija, Brysselin toimisto, p. +32 47 733 1958 

Mari Lukkariniemi, asiantuntija, kotieläintuotanto, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta, p. +358 40 171 9070 

Olli Heino, asiantuntijaeläinlääkäri p. +358 50 430 8578 

Max Schulman, vilja-asiamies, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta p. +358 40 825 2112 

Linkki kotieläinstrategiaan (EU-komissio): https://agriculture.ec.europa.eu/overview-vision-agriculture-food/eu-livestock-strategy_en#documents

Linkki proteiinisuunnitelmaan (EU-komissio): https://agriculture.ec.europa.eu/farming/crop-productions-and-plant-based-products/cereals/reducing-plant-protein-deficit-eu_en