Karhun poikkeusluvat päätetty

Suomen riistakeskukseen saapui 37 poikkeuslupahakemusta, joista 17 hyväksyttiin ja 20 hylättiin. Myönnetyillä luvilla on mahdollista pyytää yhteensä 182 karhua. Hakemukset olivat pääosin tänä vuonna hyvin laadittuja. Hylkäyspäätökset perustuivat siihen, ettei lupien myöntämiselle katsottu olevan hakemusalueella riittäviä perusteita.

Päätösharkintaa ohjasi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkoratkaisu, jossa linjattiin kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämisen edellytyksiä. Ratkaisussaan KHO totesi, että karhukannan alueellisesta tihentymisestä aiheutuvat haitat voivat muodostaa sellaisen ongelman, johon on perusteltua puuttua ennakoivasti. Edellytyksenä on, että poikkeuslupa perustuu konkreettisesti osoitettuun alueelliseen ongelmaan, kuten ihmisille aiheutuvaan turvallisuusriskiin, sekä huolelliseen vaikutusten arviointiin. Lisäksi edellytetään, että karhukanta on alueella tiheä ja kasvava. Lisäksi on selvitetty, onko karhujen aiheuttamien ongelmiin olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja.

Poikkeusluvilla toteutettavan metsästyksen päämääränä on vähentää ennakolta turvallisuusuhka- ja omaisuusvahinkotapausten todennäköisyyttä harventamalla kasvanutta karhukantaa sekä rajoittamalla kannan kasvua ja tihentymien muodostumista hakemusalueilla.

Suomen karhukanta on kasvanut kolminkertaiseksi 2000-luvun aikana, ja kanta on suotuisalla suojelutasolla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan tulevana syksynä karhuja arvioidaan olevan poronhoitoalueen ulkopuolella 2 201–2 962 yksilöä.

Poronhoitoalueella karhunmetsästys toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien aluekohtaisten kiintiöiden mukaisesti. Metsästysvuoden 2026–2027 kiintiö on yhteensä 85 karhua.

Syksyllä 2025 kannanhoidollista karhunmetsästystä ei voitu toteuttaa poronhoitoalueen eteläpuolella, koska poikkeuslupien täytäntöönpano oli oikeuskäsittelyjen ajaksi kielletty.